Unohtuiko vastuu sopimisesta? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Unohtuiko vastuu sopimisesta?

4.8.2017 klo 11:25
|

Antaisitko sinä järjestäytymättömälle kollegallesi tai työtoverillesi valtakirjan sopia paikallisesti sinua ja työpaikkaasi koskevista työsuhdeasioista? Vaikkapa palkasta ja työajasta?

Entä sinä järjestäytymätön lukija, ottaisitko henkilökohtaiselle vastuullesi sopia sinua ja työtovereitasi koskevat paikalliset sopimukset ja vastata niistä? Olisitko varma, että ne ovat oikeudenmukaiset eivätkä vahingoita sinua, työyhteisöäsi tai yrittäjääsi? Kumpaankin kysymykseen vastaus on, että en totisesti.

Järjestäytymätön lukija kysyy itsekseen, että miten niin henkilökohtaiselle vastuulleni? Siten, että joku vastaa jokaisesta sopimuksesta, minkä osapuolet keskenään tekevät. Joku vastaa, että sopimuksia noudatetaan eivätkä ne vahingoita ketään osallista eikä kumpaakaan sopijaosapuolta. Järjestäytymätön lukija vastaa tekemisistään ja sopimisistaan henkilökohtaisesti, eikä hän ole minkään isomman organisaation tai yhdistyksen suojissa.

Seuraavassa on teille skenaario, itselleni se on visio.

Järjestäytymättömien osuus työyhteiskunnassamme kasvaa. Järjestäytymättömiksi lasken myös tutkintopohjaisten ammatillisaatteellisten järjestöjen jäsenet.

Myös paikallisen sopimisen kattavuus kasvaa säännöllisesti vuosittain. Vastuuta työsuhteen ehtojen laatimisesta siirretään paikalliselle tasolle yrityksiin kuitenkin siten, että sovitaan yrityskohtaisesti, ei henkilökohtaisesti. Eihän monellakaan suomalaisella yrityksellä olisi varaa ja aikaa show’hun, jota yksilöllisten sopimusten laatiminen koko henkilöstölle vaatisi.

Yrityksen puolella neuvotteluorganisaatio on kunnossa, mutta kuka ottaa edustuksellisen vastuun työntekijöiden ja muiden palkansaajien sopimusten laatimisesta ja heidän etujensa huomioimisesta?

Järjestäytymättömätkö? Suomessa on työlainsäädäntöä muokattu siten, että järjestäytymättömillä on mahdollisuus valita luottamusvaltuutettu edustamaan itseään ja yhteisöään, silloin kun heillä on henkilöstöryhmässä suurin osuus.

Luottamusvaltuutettu on suojattu asemaltaan kuten luottamusmiehet, lukee laissa. Suojattu kyllä, mutta miltä? Heidät on suojattu siltä, ettei heitä voi kohdella kaltoin tai syrjiä asemansa nojalla. Heitä tai heidän edustamiaan henkilöitä ei kuitenkaan ole suojattu siltä, mitä he sopivat tai sopimuksillaan saavat aikaan.

”Kyllä 20 prosentin palkanalennus sopii”

On mahdollista, että joku ajattelematon järjestäytymätön yksilö asettuu ryhmänsä edustajana neuvottelemaan esimerkiksi kriisilausekkeesta. Neuvottelujen lopputuloksena hän sopii 20 prosentin palkanalennuksen kaikille, mutta ns. paluulausekkeesta ei ole tietoakaan.

Tämä on henkilökohtainen päätös, koska järjestäytymättömät edustavat vain itseään ja harkitsevat toimensa vain omista lähtökohdistaan. Kun neuvottelutulos ja palkanalennus tulevat julki, monen mieli mustuu ja esiin nousevat vastuukysymykset: miten, miksi, kuka.

Tässä onkin sitten skenaarion herkullisin osa. Joku taatusti herää kysymään, aiheuttiko neuvottelija taloudellista vahinkoa yrityksen palkansaajille. Koska kyse on isosta rahasummasta, halu nostaa kanne neuvottelijaa kohtaan on suurta ja halutaan selvittää, toimiko neuvottelija vastuullisesti. Onko hän vastuussa muille aiheuttamastaan taloudellisesta vahingosta?

Entä jos tämä luottamusvaltuutettu onkin henkilö, jolla on väennostatuksen taito hallussa, mutta ei ajatustakaan siitä, kuka vastaa hänen toimistaan? Neuvottelujen tuloksena hän nostaakin väen barrikadille vastustamaan kahdenkymmenen prosentin palkanalennusvaatimusta ja väki lähtee mukaan syystä, että Suomessa on oikeus puolustaa oikeuksiaan ja etujaan. Samalla kun lakko alkaa, lähtee työnantajan vahinkolaskuri raksuttamaan ja mittaamaan kuinka suurta vahinkoa mielenilmaus tai lakko aiheuttaa. Kun tilanne laukeaa, työnantaja alkaa periä ajattelemattomalta neuvottelijalta vahingonkorvausta. Ei siksi, että olisi toimittu ehdottoman lainvastaisesti vaan siksi, että lakiprosessi, joka tästä seuraa, on niin kallis ja vaivalloinen, ettei yksilönä toiminut valtuutettu kykene siihen lähtemään mukaan.

Lukija luonnollisesti ajattelee, että hänen edustamansa ryhmä tulee apuun. Ei tule, eiväthän he ole antaneet muuta kuin neuvotteluvaltuudet valtuutetulle ja luottaneet, että hän toimii oikein. Eiväthän he nytkään laita tikkua ristiin kenenkään muun puolesta, eikä tässä ole mitään syytä muuttaa tapojaan.

Pitäkää tarinaa harkintanne mukaan skenaariona tai visiona, miten haluatte, mutta totuuden siemen tulevaisuudesta siinä on. Toivottavasti me emme joudu sitä reaaliaikaisena näkemään. Järjestäytymisen hienous on siinä, että yhdistys on juridinen persoona, joka kantaa jäsentensä puolesta vastuun heidän toimistaan, aloitteistaan ja neuvotteluistaan eikä kukaan sen jäsenistä voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, ei jäsenenä, ei osallistujana eikä neuvottelijana. Siitä tulee nimikin ammattiyhdistystoiminta.

Ammattiyhdistys on osa ammattiliittoa, joka siis on yhdistysten yhdistys kuten Ammattiliitto Pro. Me täällä yhdistymme ja vaalimme menestyksekästä työuraa, terveyttä sekä palkan ja osaamisen pyhää liittoa. Näin kesällä tuonkin voi tuolleen ilmaista.

Risto Korkalo

Kirjoittaja on Pron sopimusala-asiamies, joka muistuttaa, että järjestäytyminen on etujen valvomista ja ajamista yhdistystoiminnan kautta.