Uusi sopimus takaa oikeuden työelämään ilman häirintää tai väkivaltaa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Uusi sopimus takaa oikeuden työelämään ilman häirintää tai väkivaltaa

24.6.2019 klo 13:30
|

Yli puolella maailman työntekijöistä ei ole lain suojaa häirinnältä ja väkivallalta. Historiallinen ensimmäinen kansainvälinen yleissopimus ja sitä täydentävä suositus väkivallan ja häirinnän päättämisestä työelämässä hyväksyttiin ILOn työkokouksessa 21. kesäkuuta 2019.

Yleissopimus ja suositus saivat enemmän kannatusta, kuin etukäteen uskallettiin arvioida. Suomen työntekijät, hallitus ja työnantajat äänestivät yleissopimuksen puolesta. Työnantajat äänestivät kuitenkin suositusta vastaan yhdessä Ruotsin ja Tanskan työnantajien kanssa. He olivat vähemmistössä, suosituksen puolesta äänesti 397 ja vain 12 vastaan. Yleissopimuksen puolesta äänesti 439 ja vastaan seitsemän. Osa äänesti myös tyhjää. Silti tulosta voidaan pitää hyvänä.

Sopimus oli ammattiliittojen monien vuosien työn tulos ja suuri ylpeyden aihe koko satavuotisjuhlaa viettävälle ILOlle. Samalla se oli voitto kolmikantayhteistyölle, ILO on yhä voimissaan. ILOn edellisestä yleissopimuksesta on jo aikaa, se hyväksyttiin 2011.

Sopimusta käsiteltiin ensimmäistä kertaa vuoden 2018 työkokouksessa ja käsittely saatiin päätökseen tänä vuonna kahden viikon aikana 18 istunnossa. Komitea käsitteli 344 muutosehdotusta. Monissa niissä työnantajan tavoitteena oli sääntelyn vähentäminen, työntekijöiden taistellessa vaikuttavan, mutta samalla ratifioitavan sopimuksen puolesta.

Lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä.  

Mitä sopimus sisältää?

Sopimus kattaa fyysisen, psyykkisen, seksuaalisen ja taloudellisen väkivallan sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän. Tutkimusten mukaan naiset altistuvat häirinnälle ja väkivallalle miehiä useammin.

Suoja väkivallalta ja häirinnältä koskee työntekijöitä sektorista riippumatta sekä esimerkiksi harjoittelijoita, työnhakijoita, kotityöntekijöitä ja työnantajan valtaa käyttäviä. Kaikilla on oikeus työelämään ilman väkivaltaa ja häirintää.

Suoja koskee myös työmatkoja, matkoja kotoa töihin sekä työhön liittyvää kommunikointia. Työnantajan on myös ensimmäistä kertaa huomioitava ja pyrittävä vähentämään kotona tapahtuvan väkivallan vaikutuksia työelämään.

Väkivallalle ja häirinnälle muita alttiimpien ryhmien, erityisesti LHBTI-ihmisten, listaaminen suositukseen herätti paljon keskustelua. Lopullisessa versiossa ryhmiä ei listata, vaan kaikki otetaan mukaan viittaamalla suosituksessa kansainvälisten ihmisoikeussopimuksiin ja työstandardeihin, jotka kattavat eri syrjintäperusteet laajasti. 

Väkivallasta ja häirinnästä vapaan työelämän saavuttaminen vaatii toimia niin hallituksilta, työnantajilta kuin ammattiliitoiltakin. Yhdessä kolmikannassa saavutettu neuvottelutulos antaa tälle työlle hyvän pohjan.  

Pohjoismaissa ja Suomessa lainsäädäntö ja järjestelmät ovat kansainvälisesti katsoen hyviä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Uusi sopimus ja siihen liittyvä suositus velvoittavat tarkastelemaan myös Suomen lainsäädäntöä ja käytäntöjä.

Uusi yleissopimus ja suositus antavat kaikille maailman työntekijöille uutta toivoa, ja ensimmäistä kertaa myös todellisen mahdollisuuden häirinnästä vapaaseen ja turvalliseen työelämään.

Kirjoittaja on Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, joka seurasi ILOn sopimuksen ja suosituksen syntymistä paikan päällä henkeään pidätellen.

Mikä on ILO ja mitä yleissopimus tarkoittaa?

ILO on YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö, joka hoitaa työvoimaan ja työntekoon kuuluvia asioita. ILO täyttää sata vuotta tänä vuonna ja yleiskokoukseen 2019 osallistui yli 5700 edustajaa 187 jäsenmaasta. 
Yleissopimus on sitova sopimus, jonka valtiot ratifioivat, eli saattavat voimaan. 
Suositus täydentää yleissopimusta. Se tulee voimaan heti, mutta ei sido valtioita.