Vaalien alla julkinen sektori saa kyytiä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Vaalien alla julkinen sektori saa kyytiä

12.2.2019 klo 08:00
|

​Eduskuntavaalien edellä tavaksi on muodostunut, että erilaiset asiantuntevat tahot osaavat sanoa mielipiteensä julkisen sektorin koosta ja sen toimimattomuudesta. Yhteistä näille näkemysten esittäjille on lähinnä se, että he ovat hyvin vähän – jos ollenkaan – tekemisissä julkisen sektorin kanssa.

Toissa viikolla Elinkeinoelämän keskusliitto EK nosti yhdeksi keskeiseksi teemakseen valtion virastojen aukioloaikojen vapauttamisen ja aukiolojen laajentamisen. Hienoa sinänsä, että EK kerrankin huomioi tarpeen valtionhallinnolle ja sen roolille kansalaisten ja yritysten toiminnan mahdollistajana.

Kokonaan toinen asia on se, mistä löytyy valtava tarve aukioloaikojen laajentamiselle nykyisestään. Tai onko se todella oikea suunta, mihin valtionhallinnon niukat resurssit kannattaa kohdentaa? EK ei myöskään esitä lisäresursseja valtionhallintoon.

On nimittäin hyvä huomata, että valtionhallinnon aukioloa edellyttävät asiakaskäynnit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi vähentyneet. Suurin osa valtionhallinnon asiakasprosesseista hoidetaan sähköisesti ja digitalisaation edetessä tuskin muutosta toiseen suuntaan on tapahtumassa.

Viime viikolla Suomen Yrittäjät puolestaan julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Suomen julkinen sektori on salakavalasti levittäytynyt niin laajalle, että se vie pohjaa pois kansakunnan vaurastumiselta. Ilkeämielinen voisi todeta, että julkisten palvelujen tuottaminen yksityisellä sektorilla sen sijaan on ainakin mahdollistanut yksittäisten kansalaisten vaurastumisen, kuten Esperi Care on hyvin todistanut.

Lääkkeeksi yrittäjät toivovat julkisen sektorin keskittyvän perustehtäväänsä. Tiedotteessa rankataan perustehtäviin kuulumattomaksi julkisen sektorin ”viihdepalvelut sekä kilpaurheilu”. Lausunto kuvaa lähinnä antajansa populistista lähestymistä aihepiiriin.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 pääluokka ”Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto” muodosti 2,7 prosenttia julkisen talouden nettomenoista. Kovin suuresta osuudesta emme siis puhu, kun puhumme ”viihdepalveluista ja kilpaurheilusta”. Tämä luokka pitää sisällään myös suuren osan sellaisia menoja, joilla on suora ennaltaehkäisevä vaikutus muihin menoihin niin kulttuurin kuin liikunnan tukemisen kautta. 

Näkökulmani ei ole, etteikö julkista sektoria ja sen menoja voisi ja pitäisi tarkastella myös kriittisesti. Leikkauksia esitettäessä olisi kuitenkin syytä konkretisoida leikkauskohteet. Miksi näin sitten harvemmin tehdään? Varmasti siksi, että valtaosa julkisen sektorin tehtävistä koskee kansalaisten peruspalveluita. Leikkausten esittäminen menee hankalammaksi, jos on esitettävä sellaisia kohteita kuin terveydenhuolto, vanhusten hoiva, koulutus tai maan sisäinen tai ulkoinen turvallisuus.

Ylipäänsä olisi hyvä välttää yksityisen ja julkisen sektorin vastakkainasettelua. Yksityinen sektori tuottaa sen arvonlisän, jolla julkinen sektori voidaan rahoittaa. Julkinen sektori ja toimiva yhteiskunta puolestaan tekevät Suomesta yhden parhaista paikoista maailmassa yksityissektorille toimia ja kasvaa. Hyvin toimiva yksityinen sektori tarvitsee hyvin toimivaa julkista sektoria ja päinvastoin. 

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron julkisen sektorin johtaja ja hänet palkittiin presidentin myöntämällä kunniamerkillä STTK:n hallituksen kokouksessa 11.2.2019.