Vastuullisuus on yhteistä tekemistä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Vastuullisuus on yhteistä tekemistä

4.9.2017 klo 14:50
|

Alkuvaiheessa harmitti, että henkilöstön hyvinvointia ei useinkaan mainittu osana yrityksen vastuullisuutta. 

Tutustuin yritysten yhteiskuntavastuuseen ensi kerran vuosia sitten Uni Commerce Global Unionin päällikön Jan Furstentenborgin avulla. Suomalaiset yritykset ottivat tuolloin ensi askeleita yrityksen vastuullisuuden julkisessa tunnustamisessa. Samalla luotiin erilaisia standardeja, kuten SAI-SA8000, GOTS ja APSCA, joita tarvitaan työkaluiksi muuttamaan teorioita käytännön tekemiseksi.

Alkuvaiheessa harmitti, että henkilöstön hyvinvointia ei useinkaan mainittu osana yrityksen vastuullisuutta. Nyt tilanne on muuttunut oleellisesti, ja henkilöstön hyvän kohtelun sanotaan olevan osa yritysten vastuullista toimintaa. Tosin näyttää siltä, että usein vastuullisen toiminnan sisällöksi riittää henkilöstön osalta lakien ja säännösten noudattaminen. Myös ”vastuullisuus” sananakin on kokenut jonkinlaista ähkyä.

Minusta tärkeää olisi saada yrityksen henkilöstö ja johto aidosti ja konkreettisesti sitoutumaan ja intohimoisesti kehittämään yrityksen vastuullisuutta kaikilla sen osa-alueilla. Yksinkertaistetaan viestiä, vältetään liturgiaa ja kerrotaan siitä, mitä konkreettisesti tehdään asian hyväksi.

Vastuullinen toiminta on osa yrityksen menestymistä. Se on riskien hallintaa maailmassa, jossa huono julkisuus voi kaataa yrityksiä. Tämä koskee suomalaisten yritysten, toimintaa vaikkapa ulkomaisessa alihankinnassa ja tuotantoketjuissa.

Reilun vuoden ajan työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja ulkoasiainministeriö (UM) ovat vetäneet sidosryhmävuoropuhelua yritysten riskimaissa sijaitsevien toimintojen ihmisoikeuskysymyksistä. Keskusteluissa on esimerkiksi haettu näkemyksiä asianmukaisesta huolellisuudesta ja käytännöistä ihmisoikeusvaikutusten osalta. Keskusteluissa on ollut mukana tietysti joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä sekä myös Ammattiliitto Pro.

TEM ja UM ovat aikaisemmin 2015 tuottaneet vastaavalla tavalla asiakirjan ”Yhteinen näkemys YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden noudattamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa”, jossa keskitytään erityisesti alihankinta- ja toimitusketjujen ihmisoikeuskysymysten hallintaan.

Vuonna 2011 YK:n ihmisoikeuskomission yksimielisesti hyväksymä julistus ”YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet” on perusta ohjaamaan liike-elämän vastuuta ihmisoikeuksista. Näiden periaatteiden edistämiseen myös Suomen valtio on sitoutunut.

Orjatyön kanssa on vaikea kilpailla

Pron kannalta on tärkeää tukea prosesseja ja ohjeistuksia, joissa korostetaan yritysten globaalia vastuuta ihmisoikeuksista, jotta epäinhimillisissä oloissa työskentelevien työntekijöiden asema paranisi ja kansainvälinen kilpailu olisi mahdollisimman oikeudenmukaista. Osana kansainvälistä ay-liikettä Pron on mielekästä vaikuttaa erityisesti Suomen valtion ja suomalaistaustaisten yritysten näkökantoihin sekä viestinnässään pitää esillä yritysten globaalia ihmisoikeusvastuuta.

Ihmisoikeusongelmat ovat olleet esillä esimerkiksi Bangladeshin vaateteollisuudessa. Työntekijöiden perätessä oikeuksiaan ja 68 dollarin minimikuukausipalkan korotusta yritykset reagoivat massairtisanomisilla ja ammattiyhdistysaktiiveja ja työntekijöitä pidätettiin. Huonot työskentelyolosuhteet ja onnettomuudet ovat arkipäivää kehittyvien maiden tuotannoissa. Kaikki muistavat 2013 Bangladeshissa Rana Plazan tehdasrakennuksen sortumisen ja yli tuhannen kuolonuhrin ja 2 500 ihmisen loukkaantumisen. Länsimaiset merkkivaatteiden valmistuttajat ja monikansalliset kaupan jättiläiset jatkavat toimintaansa lähes kuten ennenkin.

Tilanteen parantamiseksi kansainvälinen Clean clothes -verkosto, Pro mukaan lukien, lähetti vastikään EU:lle kirjeen läpinäkyvyydestä. Siinä pyydetään komissiota vaatimaan kehittyvissä maissa toimivien eurooppalaisten yritysten säännöllisesti ja läpinäkyvästi raportoimaan tuotantoketjuista ja tuotantolaitoksista osoitteineen.

Suomessa Kemianteollisuuden ja alan liittojen Responsible Care-ohjelma juhlii 25-vuotisjuhlavuotta ja yhteistyössä ovat mukana alan oppilaitokset. Nuorten opiskelijoiden mukaan ottaminen lisää sitä aikaisemmin sanottua sitoutumista ja intohimoa henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen ja yrityksen tulokselliseen toimintaan. Tällaista käytännön yhteistyötä on syytä laajentaa eri toimialoille.

 

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja, jonka blogi on julkaistu kemian hyvinvointihankkeessa Hyvää huomenta, hyvää huomista.