Verovälttelijä syö ruokapöydässäsi | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Verovälttelijä syö ruokapöydässäsi

13.2.2017 klo 06:30
|

Veroja välttelevät yritykset jakavat säästyneet rahat omistajilleen ja yhteiskunta jää nuolemaan näppejään. Sen seurauksena verotus on kovempaa niillä, joilla ei verosuunnittelun mahdollisuutta ole.

 

Valtioneuvosto antoi 28.4.2016 periaatepäätöksen kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi vuosille 2016–2020. Tavoitteena on vähentää sekä kotimaista että kansainvälistä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta Suomessa. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisiin raha- ja tavaravirtoihin sekä liikkuvan työvoiman kysymyksiin.

Ohjelman tavoitteista ovat kuitenkin edenneet lähinnä ne, jotka koskevat ruohonjuuritason yrittäjiä ja palkansaajia. Harmaan talouden ja veronkierron suuriin toimijoihin suunnatut hankkeet ovat jääneet kesken tai kokonaan käynnistämättä. 

Suomessa harmaan talouden piirissä liikkuu rahaa eri arvioiden mukaan 3–4 miljardia euroa vuodessa. Tämä raha on poissa yhteiskunnalta ja sen palveluista. Harmaa talous myös tuottaa kasvavaa kilpailuhaittaa monella elinkeinoelämän alueella. Laillisesti toimivat yritykset joutuvat epäedulliseen asemaan yrittäessään kilpailla harmaan talouden yritysten kanssa. Virallisten työntekijöiden työolosuhteet ja palkkaus voivat kärsiä kilpailutilanteesta harmaan talouden alipalkattujen työntekijöiden kanssa.

Keinoja on. Rakennusalan veronumerosta säädettiin vuonna 2011 ja se on vähentänyt tehokkaasti harmaata taloutta alalla. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti helmikuussa 2017 harmaan talouden torjumiseksi veronumeron käyttöönottoa uusilla aloilla. Veronumeroa esitetään rakennusalan lisäksi majoitus- ja ravintola-alalle, kiinteistöpalvelualalle ja teknologiateollisuuteen. Tämä on kannatettava esitys.

Verovälttely rapauttaa veropohjan

Aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat yritykset ovat kuin se mainoksen myymälävaras, joka syö ruokapöydässäsi. Verosuunnittelun ja veronkierron hyväksymällä menetetään verotuloja, joilla voitaisiin ylläpitää ja kehittää esimerkiksi julkisia palveluja. Veroja välttelevät yritykset jakavat säästyneet rahat omistajilleen ja yhteiskunta jää nuolemaan näppejään. Seurauksena verotus on kovempaa niillä, joilla ei verosuunnittelun mahdollisuutta ole, tai sitten rahan puutteessa palveluja leikataan kun veropohja rapautuu.

Aggressiivisessa verosuunnittelussa ei ole kyse mistään luonnonlaista, vaan tietoisista poliittisista valinnoista. Elinkeinoelämää lähellä olevat puolueet tukevat nykymenon jatkumista niin Suomessa kuin EU:ssa. Niille näyttää riittävän se, että yrityksissä työskentelevät palkansaajat maksavat palkka- ja kulutusveronsa. Yritysten ja niiden omistajien verokikkailuun ei haluta puuttua.

Suomen eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa halutessaan omilla päätöksillään asioihin maan rajojen sisällä, mutta rahan liikkeet eivät kunnioita maiden rajoja. Siksi tarvitaan EU-tasoisia rajoituksia muun muassa siirtohinnoitteluun sekä maakohtaista kirjanpitoa. Ne vähentävät yritysten mahdollisuutta verosuunnitteluun. EU-tasoiset minimit yritysveroihin vähentäisivät yritysten mahdollisuutta kilpailuttaa valtioita keskenään.

Suomi allekirjoitti 29.10.2014 sopimuksen automaattisesta pankkien sekä rahoitus- ja vakuutuslaitosten tilitietojen vaihtamisesta vuodesta 2017 lähtien, jolloin vaihdetaan tilitietoja vuodelta 2016. Sopimuksen allekirjoittajien joukossa ovat kaikki EU-maat sekä monia veroparatiiseiksi tituleerattuja alueita ja valtioita. Tämä on hyvä alku veroparatiisien ja veronkierron taklaamiseen. Puheiden ja ohjelmien lisäksi kun tarvitaan tekoja.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Prossa johtaja, jota suututtavat verotuksen vapaamatkustajat.