Vesinainen: Tulikohan ostettua liian halvalla? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Vesinainen: Tulikohan ostettua liian halvalla?

23.9.2019 klo 09:00
|

Ilmasto - ja ympäristövastuullisuus ovat päivän kuumia sanoja. ”Kun liiketoiminnassa vastakkain ovat ekoteko ja hinta, kumpi voittaa”, kysyy Vesinainen.

Kahden kuukauden Suomi-matkani jälkeen olen palannut Indonesian Balille. Työsuhteeni Scope Asian myynti- ja markkinointijohtajana on alkanut.

Kun yli vuosi sitten hyppäsin myyntiedustajaksi suomalaiselle vesiteknologiayritykselle, pursusin maailmanparantamisen riemua; edustaisin tuotetta, joka muuttaa ihmisten elämän ja säästää ympäristöä. Ajattelin, että matkailuala itseään ekologisena mainostavalla Balilla olisi ensimmäisenä ottamassa käyttöön parasta, uusinta ja vihreintä teknologiaa. Opin nopeasti, ettei se mene niin. Viherpesu on käytäntö, jossa esimerkiksi hotellit mainostavat olevansa ympäristöystävällisiä, vaikka mitään todisteita tästä ei varsinaisesti ole. Ekoystävällisyys on trendikästä, ja moni lähtee mukaan ilman aitoa panostusta asiaan. Muovipillit on saatettu vaihtaa bambupilleihin ja muovi pullot korvattu lasipulloilla, mutta siihen se usein jääkin.

Todelliset ongelmat - se että Bali hukkuu jätteeseen ja saarelta loppuu pohjavesi - lakaistaan maton alle. Yli 10 miljoonaa vuosittaista Balin matkailijaa tuottaa kolme ja puoli kertaa enemmän jätettä kuin paikalliset ihmiset. Vain vajaa puolet kaikesta jätteestä käsitellään asianmukaisesti kierrättämällä tai viemällä kaatopaikalle. Loput poltetaan tai tumpataan vesistöihin, joista ne päätyvät mereen. Eikä tästä ole matkailualaa pelkästään syyttäminen. Tyypillinen käytäntö Balilla on, että kotitaloudet polttavat jätteensä, mukaan lukien muovit, pihamaalla tai lähimetsässä. Toki se on kiellettyä, mutta usein aamuyöstä minunkin makuuhuoneeseeni tunkeutuu muovinkatkuinen savunhaju. Toinen käytäntö on jätteiden tumppaaminen jokiin ja ojiin, joiden kautta vuosittain mereen päätyy 33 000 tonnia muovijätettä. Samaan aikaan turismi käyttää saaren pohjavesivarat loppuun ja merivesi alkaa sekoittua pohjaveteen.

Suolainen vesi voidaan käsitellä juomavedeksi vain käänteisosmoosimenetelmällä, joka tarvitsee paljon energiaa, joka puolestaan maksaa. Aurinkoenergiaa hyödyntävillä RO-laitteilla suolavesi voidaan puhdistaa juomavedeksi lähestulkoon ilman käyttökustannuksia, mutta kun vastakkain ovat vastuullinen huipputuote ja fossiilisilla toimiva halpatuote, niin asiakas todennäköisesti valitsee halvemman. Lopputulos on se, että halvat vedenpuhdistuslaitteet ruostuvat rikkoutuneina tai jopa käyttämättöminä. Mutta Vesinaisellehan tämä on haaste, ei este. Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun!

Haluatko kuulla lisää Vesinaisen työstä ja arjesta. Lähde mukaan blogimatkalle ja kerro toiveesi: t.harjuniemi(at)scope-asia.com. 

Kirjoittaja toimii PT. Scope Asia Internasionalin myynti- ja markkinointijohtajana Indonesiassa. Hän on yrittäjä ja toimittaja, ja jotkut prolaisista saattavat muistaa hänet Pron kehittämisasiantuntijana.