Yhteistyön lähtökohtana on luottamus | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Yhteistyön lähtökohtana on luottamus

8.10.2018 klo 08:00
|

​Maailma muuttuu, teknologia kehittyy, digitalisaatio lisääntyy, robotiikkaa hyödynnetään työpaikoilla entistä laajemmin ja lisäksi vielä työvoima ikääntyy. Kaikki nämä ja monet muut muutokset edellyttävät työpaikoilta nopeaa reagointikykyä, uusia innovaatioita ja joustavuutta.

Jotta nämä ominaisuudet toteutuvat, tarvitaan johdon ja henkilöstön välistä hyvää yhteistyötä.

Mitkä ovat eväät hyvään yhteistyöhön?

Yhteistyö alkaa siitä, että työntekijät otetaan mukaan vaikuttamaan omaan työhönsä ja työympäristöönsä, mukaan innovoimaan ja kehittämään työpaikan toimintaa. Johto kuuntelee työntekijöitä, ihan aidosti, ennen kuin tekee päätöksiä. Asioista tiedotetaan oikea-aikaisesti ja mahdollisimman avoimesti, työntekijöiden osaamisesta pidetään huolta, rakennetaan ja kehitetään yhteistyötä sekä luottamusta jatkuvasti.  

Mutta toteutuuko hyvä yhteistyö työpaikoilla?

Saan liian usein kuulla työssäni, että yhteistyössä työpaikoilla on edelleen parantamisen varaa ja henkilöstön luottamus johtoa kohtaan on miinusmerkkistä.

Tilanne on usein sama myös toisin päin, johdon luottamus henkilöstöön voi olla heikoissa kantimissa, joka näkyy esimerkiksi tiedon panttaamisena. Vastuuta ja valtaa ei jaeta työntekijöille, vaan ne pidetään visusti johdon omaisuutena.

Työn tuloksellisuuden tavoitteita nostetaan jatkuvasti, miettimättä niiden todellisia toteuttamismahdollisuuksia. Jätetään työntekijät yksin selviytymään kovien tavoitteiden ja paineiden alle.

Olin hiljattain luennoimassa erään Pron sopimusalan luottamushenkilöiden seminaarissa yhteistoiminnasta ja luottamuksesta. Aihe kirvoitti kovasti keskustelua ja kokemuksia jaettiin vilkkaasti.

Seminaarissa tuotiin esille tilanteita, joissa työntekijät olivat kokeneet, ettei heitä kuunneltu eikä edes kysytty päätettäessä työntekijöille merkityksellisistä asioista ja lisäksi tietoa ei jaettu riittävästi. Esimiehetkään eivät osanneet välttämättä perustella muutoksia, eivätkä auttaa niiden toteuttamisessa, koska hekin olivat kuin puun ja kuoren välissä.

Keskustelun sävy kääntyikin nopeasti turhautuneeseen ja kyyniseen suuntaan, kunnes eräs luottamushenkilö kysyi kollegoiltaan, että olemmeko me jo luovuttaneet? Emmekö enää näe valoa tunnelin päässä ja mahdollisuutta asioiden muuttumiseen parempaan?

Jos emme, voi toivon todellakin heittää ikkunasta ulos. Mutta jos jaksamme edelleen uskoa parempaan, voimme omalta osaltamme luoda työpaikalle luottamuksellista ja vuorovaikutteista kulttuuria. Vuorovaikutushan on nimensä mukaisesti kaksisuuntaista, ei sitä voi yksin tehdä, siihen tarvitaan molempia osapuolia. Me voimme tehdä aloitteen.

Luottamusta tulee rakentaa ihan joka päivä. Tämä luottamushenkilö sai raikuvat aplodit ja suosionosoitukset kollegoiltaan. Ilokseni sain huomata, miten seminaarin ilmapiiri muuttui hetkessä positiiviseksi ja kannustavaksi. Olin niin ylpeä tästä porukasta!

Monella oli takana useat vaikeat yt-neuvottelut ja monta muuta haasteellista tilannetta, jaksoivat he edelleen uskoa toimintaansa ja siihen, että asiat voivat muuttua, periksi antaminen ei ainakaan auta ketään.

Uskon, että tämä porukka oli seminaaripäiviltä lähtiessään entistä voimaantuneempia, koska he olivat saaneet vertaistukea ja erilaisia näkemyksiä toisilta samassa tilanteessa olevilta kollegoiltaan.

Lähdin jälleen kerran hyvillä mielin kotiin ja ajattelin, että on meillä vaan niin fiksuja ja hienoja luottamushenkilöitä!

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, joka uskoo yhteistyön voimaan.