Yritystuet kasvavat, vaikka muusta karsitaan | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Yritystuet kasvavat, vaikka muusta karsitaan

9.5.2017 klo 13:10
|

Työttömien, opiskelijoiden ja eläkeläisten saamia etuuksia on leikattu kovalla kädellä, mutta yritystukia ei ole karsittu. Tukien maksamista on hallitus perustellut suomalaisten työpaikkojen turvaamisella. Perustellusti voi kysyä, turvaavatko tuet työpaikkoja vaiko yritysten johdon bonuksia ja omistajien osinkoja?

Valtion suorat yritystuet ja erilaiset verotuet olivat työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2016 noin 3,6 miljardia euroa. Summa on samaa luokkaa kuin yritysten maksamat verot. Kyse on kokonaisuutena eräänlaisesta nollasummapelistä. Tukien saajina on kuitenkin yrityksiä, jotka minimoivat verojensa maksun Suomeen ja vähentävät surutta työvoimaansa.

Työ- ja elinkeinoministeriön oman selvityksen mukaan jaossa on ainakin puolen miljardin euron edestä tukia, jotka eivät edistä Suomen teollisuuden kilpailukykyä tai talouden uudistumista.

Veroenergiaa merenkulkuun

Yritystuet on suunnattu pääasiassa vahvistamaan nykyisen teollisuuden toimintaa ja työllisyyttä. Valtio esimerkiksi tukee energia-intensiivisiä yrityksiä vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla, kertoi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kesäkuussa 2015. Vuodelle 2017 tämä yritysten saama veronpalautus on 218 miljoonaa euroa. VATTin mukaan tuki ei ole omiaan lisäämään yritysten kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen, mutta silti teollisuudelle on kaavailtu uusia energiatukia.

Matkustajamerenkulkua valtio tukee Suomessa 241–255 miljoonalla eurolla vuosittain. Keskeisin matkustajamerenkulun epäsuora tukimuoto on myynnin ja palveluiden arvonlisä- ja valmisteverottomuus, jonka arvo on 184 miljoonaa euroa vuodessa.

Maajussin eläke veronmaksajalta

Maaseutuviraston mukaan maataloustukia maksettiin viime vuonna 2 miljardia euroa. Viljelijätukia summasta oli noin 1,9 miljardia euroa ja loput muun muassa hanke- ja yritystukia sekä rakennetukia. Tähän summaan tulee lisätä valtion eläketuki. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan yli 1,2 miljardin euron menoista lähes miljardin kuittasi valtio, joten maanviljelijöiden eläkkeet ovat pitkälti verorahojen varassa.

Yritystukia suunnattava uudelleen

Nykyistä yritystukikäytäntöä on kritisoinut esimerkiksi ETLA:n tutkimusjohtaja Mika Maliranta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Malirannan mukaan tukien karsimisen lisäksi vaihtoehtona on yritystukien painopisteen siirtäminen. Malirannan mukaan yritystuilla ei voida juurikaan pelastaa työpaikkoja, vaan perustellumpaa olisi siirtää tukien painopiste tuotekehitykseen ja tutkimukseen.

Yritystukia tulee Suomessa suunnata vauhdittamaan teknologiamurrosta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi robotisaatioasteen nostamista, digitalisoinnin edistämistä, teollista ja palvelu-internettiä ja energiaa säästävän uuden teknologian käyttöönottoa. Kiertotalouden tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin tulee suunnata varoja. Älykkään liikenteen kehittäminen vaatii myös lisäpanostuksia. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulee suunnata lisävaroja.

 

Kirjoittaja on Pron johtaja, jonka mielestä vastuullisella yrityskansalaisella on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia.