Koulutuspoliittiset lausunnot | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Pro lausui ammatillisen koulutuksen uudistuksesta

Ammattiliitto Pro lausui opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä hallituksen esityksestä ammitillisen koulutuksen uudistuksesta.

Pron lausunnon keskeiset viestit:

  • Työelämässä tapahtuvan arvioinnin resurssit ja tosiasialliset mahdollisuudet ovat jääneet vaikutusarvioinnissa kapealle tarkastelulle. Pro pitää työelämässä tapahtuvaa oppimista tärkeänä mutta haluaa korostaa, että työelämässä lisääntyvä oppiminen ja siellä tapahtuva arviointi lisäävät organisaatioiden ja työntekijöiden kuormitusta.

  • Pro pitää esitystä ongelmallisena, mikäli arviointi siirtyy kolmikantaisuudesta koulutuksen järjestäjän ja työnantajan vastuulle. Mielestämme kolmikantainen arviointi on turvattava uudistuksessa.

  • Pro pitää lähtökohtana sitä, että nykyistä oppisopimusjärjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona ja sen houkuttelevuutta lisätään. Pro haluaa kiinnittää huomioita niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat koulutussopimuksen ja oppisopimuksen enimmäiskestoon saman työnantajan palveluksessa. Koulutussopimuksen sisältöä ja kestoa olisi rajattava selkeästi lyhemmäksi, mikäli tutkinnon suorittajan tavoitteena on henkilökohtaistamisasiakirjassa siirtyä oppisopimukseen osana tutkinnon suorittamista. Ilman tätä rajausta tutkinnon suorittamisen kestoon voi muodostua tarpeettoman pitkä ajanjakso, johon liittyy palkattoman työn riski sekä opintojen viivästyminen perusteetta.

  • Nykyisen tutkintotoimikuntajärjestelmän lakkauttaminen ja sen tilalle tulevat työelämätoimikunnat eivät saa irtaantua tutkintojen perusteiden valmistelutyöstä.

  • Koulutuksen laadun turvaamiseksi kannatamme esitystä, jossa järjestämisluvat myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö ja että ministeriön myöntämä järjestämislupa on edellytyksenä rahoituksen saamiselle.

  • Ammattiliitto Pro pitää tärkeänä, että koko reformin vaikutusarviointia tehdään aktiivisesti ja siinä kiinnitetään erityisesti huomiota aikuiskoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen näkökulmiin. Rahoituksen muutos ei saa johtaa opetuksen laadun, sisällön tai arvioinnin tasoon alentavasti.

 

Lue lisää:

Pron lausunto hallituksen esitykseen ammatillisen koulutuksen uudistamisesta

 

Pron lausunto hallituksen esityksestä laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseksi

Ammattiliitto Pro lausui opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä hallituksen esityksestä laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseksi.

Pron lausunnon keskeiset viestit:

  • Hallituksen esitys on lähtökohdiltaan muutoin tasapainoinen mutta sen sisältö on voimakkaasti ammattikorkeakoulujen sekä toisen-asteen välistä eroa korostava.

  • Pro pitää osaamisen korostamista ja tunnustamista erittäin tärkeänä niin kansallisessa kuin kansainvälisessä kontekstissa.

  • Pro haluaa erityisesti kiinnittää huomion siihen, että vaativissa erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua vaativaa ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa ja monialaista osaamista. Usein tämä osaaminen muodostuu ammattikorkeakoulusta valmistuneille henkilöille vasta työelämässä monen työskentelyvuoden jälkeen.

  • Pro katsoo, että työelämässä hankittua erityisosaamista voidaan korostaa vain asettamalla vaativat työelämässä suoritettavat erikoisammattitutkinnot samalle tasolle kuin ammattikorkeakoulu- ja kanditasoiset yliopistotutkinnot. Samalla tämä toimenpide purkaa ammatillisen ja ammattikorkeakoulun välistä raja-aitaa, joka osaltaan parantaa työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta, ammatillisen koulutuksen tarjontaa ammattikorkeakouluissa sekä parantaa näiden tutkintojen suorittaneiden asemaa työmarkkinoilla koko Euroopan alueella.

  • Pro pitää viitekehyksen linjausta ongelmallisena jossa tutkintojärjestelmässä poistunutta tutkintoa ei asemoida. Tämä heikentää sellaisten työelämässä toimivien henkilöiden asemaa, joilla ei ole hankittu nykyisen tutkintojärjestelmän mukaista koulutusta.

 

Lue lisää:

Pron lausunto hallituksen esityksestä laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseksi

 

Laivanrakennusalan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto säilytettävä

Pro on lausunut laivanrakennusalan ammattitutkinnon ja laivanrakennusalan erikoisammattitutkinnon säilyttämisen puolesta 11.8.2016. Tutkinnot on säilytettävä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Alalle syntyy uusia työpaikkoja ja alalta eläköityy lähivuosina merkittävä määrä osaavaa työvoimaa. Osana tämän työvoimavajeen ja alan toimintaedellytysten jatkon turvaamiseksi tarvitaan edelleen näitä tutkintoja.

Finpron tuoreen raportin mukaan Suomalaisten meriteollisuusyritysten osaamiselle on kysyntää. Finpron arvion mukaan suomalaisille sopivien uusien laivatilausten globaali kokonaisarvo esisopimukset mukaan lukien nousee seuraavan 10 vuoden aikana jo yli 70 miljardiin euroon. Uudet laivatilaukset ja laivojen muutostyöt tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle meriteollisuudelle ja sen alihankintaketjulle. Suomalaisen meriteollisuusosaamisen vahvimpia kärkiä ovat suuret risteilijäalukset, jäänmurtajat, jäissä kulkevat alukset sekä alihankintatyöt, suunnittelu ja järjestelmätoimitukset näihin alustyyppeihin.

Suomen kansantalous rakentuu pitkälti viennin varaan. Laivanrakennusalan tuotannosta valtaosa menee vientiin. Suomen telakoilla on tällä hetkellä erittäin hyvä tilauskanta vuoteen 2020 saakka. Alan merkittävät toimijat ovat lisäksi sitoutuneet investointeihin, jotka mahdollistavat alan kilpailukykyisen toiminnan myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin osaavan kotimaisen työvoiman saatavuutta myös jatkossa. Tätä taustaa vasten ei ole minkäänlaisia perusteita alan koulutuksen alasajolle.

 

Pron lausunto koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi

Ammattiliitto Pro on lausunut opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnlstä koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotuksesta koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi. Pron lausunto on jätetty ministeriöön määräaikaan 20.5.2016 mennessä.

Pron lausunnon keskeiset viestit:

  • Ehdotus lähtökohdiltaan oikeansuuntainen
  • Käytännöntoteuttamiseltaan ehdotus kuitenkin liian puutteellinen, jotta asetustasoisesta säätelystä voitaisiin luopua.
  • Ennakointifoorumin asettaminen säädöksellä turvaa mm. tasapuolisen kohtelun muodostettaessa foorumin kokoonpanoa. Pro pitää säädöksestä luopumista tarpeettomana ja katsoo, että asetuksella säätäminen on tarpeellista myös jatkossa.
  • Ehdotuksen eteenpäin mennessä tulisi selvemmin määritellä asiantuntijaverkostojen rooli sekä resurssit. Asiantuntijaverkoissa tulee olla mukana, työnantajia, tutkimusta, työntekijöiden ja sekä koulutuksen edustajia. Tämä tulee varmistaa asettamispäätöksellä.
  • 11 ennakointiryhmän kokoa liian tiiviinä, varsinkin kun asiantuntijaverkostojen toimintatapaa ja määrää ei ole ehdotuksessa tarkemmin esitetty
  • Ennakointiryhmäjakoihin esitämme seuraavia muutoksia toimialojen osalta:
    • Rahoitus- vakuutuspalvelut tulee sijoittaa ennakointiryhmään kauppa. Ehdotamme ryhmän nimeksi Kauppa-, rahoitus ja vakuutuspalvelut.

    • Elintarvikkeiden ja juomien valmistus tulee sijoittaa luonnonvarat- ja ympäristö ennakointiryhmään

Lue lisää:

Lausunto koulutustoimikuntajärjestelmän ehdotukseen

 

Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon osaamisvaatimusten tulee vastata suorittajan työtehtäviä

Opetushallitus on pyytänyt Ammattiliitto Pron lausuntoa (30/421/2015, 23.11.2015) uusittavasta ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta.

Pron lausunnon keskeiset viestit:

  • Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon osaamisvaatimukset ovat varsin laajat ja joidenkin ammattitaitovaatimusten osoittaminen voi olla työpaikalla omissa työtehtävissä varsin haasteellista.
  • Työelämässä näytetyn erikoisammattitutkinnon tulee olla pääsäännön mukaan omissa työtehtävissä näytettyä osaamista. Pro haluaa kiinnittää huomioita erityisesti sellaisiin osaamisvaatimuksiin, joihin liittyy varsin laajoja kokonaisuuksia ja jotka eivät tyypillisesti kuulu kuin harvojen henkilöiden tosiasiallisiin työtehtäviin yrityksissä.
  • Huomiota tulee kiinnittää myös muihin osaamisvaatimuksiin, jotka ovat sanamuotojen mukaan tasollisesti sellaisia joihin työpaikalla osallistuu vain harvalukuinen joukko yrityksen henkilöstöä.
  • Osaamisvaatimuksia tulisi tarkastella siten, että ne eivät aiheuta liiallisia tulkintatilanteita työpaikalla ja tutkintotoimikunnassa ja, että tutkintoa suorittamaan lähtevä pystyy suorittamaan tutkinnon pääasiallisesti omissa työtehtävissään.

Lue lisää:

Lausunto ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta

 

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen huolettaa teollisuuden aloilla

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2014 työryhmän, jonka tavoitteena on laatia ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiseksi. Ammattiliitto Pro ja muut järjestöt ottivat kantaa 12.10.2015.

Pron ja muiden järjestöjen kannanoton keskeiset viestit:

  • Rahoitusmallin tulee tukea valtakunnallisia korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita, tukea ammattikorkeakoulujen strategista kehittämistä sekä ammattikorkeakoulusektorin profiilia suomalaisessa korkeakoulu­järjestelmässä. 
  • Hallituskaudella 2011-2015 koulutukseen on kohdennettu merkittäviä säästötoimia. Säästöt ovat näkyneet muun muassa pienten ja kalliiden, mutta työelämän kannalta tärkeiden erikoisalojen koulutusohjelmien lakkauttamisena. Pienten ja kalliiden koulutusohjelmien lakkauttamisen leviämistä tulee ehkäistä.
  • Rahoitusmalli on herättänyt huolta useilla teollisuuden aloilla.

Lue lisää:

Kannanotto ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliuudistuksesta

 

Tasa-arvo pitää nostaa yhdeksi varhaiskasvatuksen perusoikeudeksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää STTK:lta lausuntoa hallituksen esityksen luonnoksesta. STTK on pyytänyt liittojensa kommentteja 28.3.2015 mennessä.

Pron lausunnon keskeiset viestit

  • Varhaiskasvatus on keskeinen näkökulma puhuttaessa työurien pidentämisestä, perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta, naisten ura- ja palkkakehityksestä sekä koulutuksen ja työelämän segregaation vähentämisestä.
  • Tasa-arvo tulee nostaa yhdeksi varhaiskasvatuksen keskeiseksi perusoikeudeksi.
  • Sukupuoli- ja tasa-arvotietoisen ohjauksen ja opetuksen periaatteet ja toimintamallit on huomioitava kaikessa toiminnassa, myös opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.
  • Ammattiliitto Pro on tyytyväinen, että lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen säilyy.
  • Varhaiskasvatukseen tarvitaan myös toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, joka sieltä vielä puuttuu.
  • Perheiden monimuotoisuus on huomioitava paremmin.
  • Tasa-arvolain syrjintäsuoja sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella tulee näkyä myös varhaiskasvatuslaissa.

Lue lisää:

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 §:n muuttamisesta

Rakennustuotannon ammattitutkinnon on annettava jatkossakin valmiudet toimia työnjohdollisissa ja muissa toimihenkilötehtävissä

Opetushallitus on pyytänyt Ammattiliitto Prolta lausuntoa koskien rakennustuotannon ammattitutkinnon perusteita 31.3.2015 mennessä.

Pron keskeiset viestit:

  • Luonnos on kokonaisuu­dessaan onnistunut.
  • Tutkinnon tulee jatkossakin olla vaatimuksiltaan riittävän haastava ja antaa valmiudet toimia rakennustuotannon työnjohdollisissa ja muissa toimihenkilötehtävissä.
  • Tutkinnossa vaadittava ammattitaito, ammattitaidon osoittaminen ja hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat riittävän korkeat tutkinnon tasoon nähden. 

Lue lisää:

Lausunto koskien rakennustuotannon ammattitutkinnon perusteita

 

Siivoustyönohjaajan ja siivousteknikon osaamisen välinen ero kaventunut uusissa tutkinnon perusteissa

Opetushallitus on pyytänyt STTK:lta lausuntoa siivoustyönohjaajan ja siivousteknikon erikoisammattitutkintojen perusteiden luonnoksista 11.2.2015 mennessä. STTK on ohjannut lausuntopyynnön liitoille.

Pron keskeiset viestit:

  • Siivoustyönohjaajan ja siivousteknikon osaamisen välinen ero on kaventunut uusissa tutkinnon perusteissa siivousteknikon tutkinnon vaativuuden vähentymisen myötä.
  • Työryhmän valitsema kehityssuunta ei vastaa työelämän tarpeita, sillä työelämässä siivousteknikot toimivat palveluesimiehinä tai työnjohtajina ja toimivat käytännössä siivoustyönohjaajien esimiehinä. Siivousteknikko johtaa omia asiakkuuksiaan ja toimii käytännössä yrittäjänä yrityksen sisällä.
  • Pro ei pidä perusteltuna sisällyttää yrittäjyyttä omana tutkinnon osana osaksi siivoustyönohjaajan ja siivousteknikon erikoisammattitutkintoja.
  • Pro korostaa myös ympäristöosaamisen merkitystä ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvää osaamista.

Lue lisää:

Lausunto siivoustyönohjaajan ja siivousteknikon erikoisammattitutkintojen perusteiden luonnoksesta

 

Näyttötutkintojärjestelmää tulee kehittää

Ammattiliitto Pron lausunto koskien hallituksen esitystä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen lain muuttamista (säännökset näyttötutkintojärjestelmän kehittämisestä) on toimitettu OKM:lle 13.11.2014. Lausunto­pyyntö on osoitettu STTK:lle, mutta näin merkittävässä kokonaisuudessa Pro on jättänyt myös oman lausuntonsa. Lausuntoa on varten on kerätty kommentteja tutkinto- ja koulutustoimikuntien prolaisilta edustajilta, neuvottelukunnilta ja sopimusalavastaavilta.  

Pron lausunnon keskeiset viestit:

• Näyttötutkintojen työelämälähtöisyyden vahvistaminen on tarpeen tilanteessa, jossa tarve osaamisen jatkuvalle kehittämiselle työuran aikana kasvaa entisestään.
• Teollisuuden uusien innovaatioiden ja niiden tuotteistamisen tueksi tarvitaan työelämälähtöisiä tutkintoja, jotka huomioivat niin toimialakohtaiset kuin alueellisetkin osaamisen kehittämistarpeet.
• Näyttötutkintojärjestelmän resurssit vaativat uudelleentarkastelua. Näyttötutkintosihteeristön perustaminen Opetushallituksen yhteyteen on tarpeellista.
• Tutkintotoimikuntien koko ja määrä tulee harkita tiiviissä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lue lisää:

Lausunto koskien hallituksen esitystä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen lain muuttamista (säännökset näyttötutkintojärjestelmän kehittämisestä)

Koulutuksen laatu ei saa heikentyä rahoitusperiaatteiden muuttuessa

Ammattiliitto Pron lausunto koskien hallituksen esitystä laiksi koulutuksen rahoituksesta on toimitettu OKM:lle 13.11.2014.  Lausunto­pyyntö on osoitettu STTK:lle, mutta näin merkittävässä kokonaisuudessa Pro on jättänyt myös oman lausuntonsa. Lausuntoa varten on kerätty kommentteja sopimusalavastaavilta.
       
Pron lausunnon keskeiset viestit:
• Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin tulee perustua työelämän arvioon siitä, miten hyvin tutkinnon kautta hankittu osaaminen todellisuudessa vastaa työelämän osaamistarpeisiin.
• Koulutuksen laatu ei saa heikentyä rahoitusperiaatteiden muuttuessa.
• Työelämän kannalta strategisesti merkittävien ja työllistävien alojen koulutus on turvattava valtion erillisrahoituksella.
• Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta tulee kehittää entistä tiiviimmässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lue lisää:

Lausunto koskien hallituksen esitystä laiksi koulutuksen rahoituksesta

Koulutuksen järjestäjäverkon tiivistäminen tulee tehdä harkiten ja tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa

Ammattiliitto Pron lausunto koskien hallituksen esitystä lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta on toimitettu OKM:lle 13.11.2014.  Lausunto­pyyntö on osoitettu STTK:lle, mutta näin merkittävässä kokonaisuudessa Pro on jättänyt myös oman lausuntonsa. Lausuntoa varten on kerätty kommentteja Pron aluejohtokunnilta ja sopimusalavastaavilta.

Pron lausunnon keskeiset viestit:
• Koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisellä on pyrittävä laadukkaisiin ja kansalaisten tasa-arvoa edistäviin koulutuspalveluihin.
• Koulutuksen järjestäjäverkon on palveltava työelämän osaamistarpeita ottaen huomioon erityisesti toimialakohtaiset ja alueelliset koulutustarpeet.
• Koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisen tulee perustua harkintaan ja yhteistyöhön alueella toimivien yritysten kanssa.

Lue lisää:

Lausunto koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä

 

Elintarviketekniikan erikoisammattitutkintoon tehdyt muutokset vastaavat pääosin työelämän tarpeita

Opetushallitus on pyytänyt STTK:lta lausuntoja elintarviketekniikan erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta 10.10.2014 mennessä. STTK ei aio lausua ja on pyytänyt Prota tarvittaessa lausumaan. Luonnokset Pron lausunnoiksi on valmisteltu yhteistyössä elintarvikealan neuvottelukunnan kanssa.

Pron lausunnon keskeiset viestit:

• Tutkinnon perusteisiin tehdyt muutokset vastaavat pääosin työelämän tarpeita.
• Tutkintoon uutena sisältyvä tuotannonsuunnittelu on melko kattava, mutta siinä tulisi huomioida lisäksi osatuotanto eli mahdollinen alihankinta tai muu osittainen tuotanto sekä tarvittavien tuotanto- ja pakkausmateriaalien ja henkilöresurssien riittävyys suunnittelussa.
• Tutkinnon perusteista on jätetty pois kulunvalvontaa sekä energiatehokkuutta ja ympäristönsuojelua koskevat arviointikriteerit, Pron mielestä ne on perusteltua sisällyttää myös uusiin perusteisiin.
• Elintarvikealan koulutustoimikunnalla on merkittävä rooli alan osaamistarpeiden ennakoijana. Selkeästi elintarvikealan työtehtäviin liittyvien ammatillisen tutkintojen kokonaisuuden arviointi kuuluu olennaisella tavalla myös koulutustoimikunnan tehtäviin.

Lue lisää:

Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnos

Leipomoalan tutkintojen muutos

Opetushallitus on pyytänyt STTK:lta lausuntoja leipomoalan tutkintotoimikunnan muutosesitykseen 10.10.2014 mennessä. STTK ei aio lausua ja on pyytänyt Prota tarvittaessa lausumaan. Luonnokset Pron lausunnoiksi on valmisteltu yhteistyössä elintarvikealan neuvottelukunnan kanssa.

Pron lausunnon keskeiset viestit:

• Pro suhtautuu muutosesityksiin varauksella, sillä leipomoiden ja konditorioiden tuotantotavat, tuotantoympäristöt ja tuotevalikoimat poikkeavat merkittävästi toisistaan.
• On haastavaa löytää sellainen näyttöympäristö, jossa näin laaja-alaisissa tutkinnoissa edellytettävän osaamisen voisi näyttökokeella näyttää.
• Leipomoalan tutkintoihin tulee sisältyä sekä teollinen että käsityövaltainen tuotantotapa, tuotantoympäristö ja lisäksi hyvin erilainen tuoterepertuaari.

Lue lisää:

Leipomoalan tutkintotoimikunnan muutosesitys koskien leipomoalan tutkintoja

 

Erikoistumiskoulutusta pitää järjestää kaikilla koulutusaloilla ja -tasoilla

STTK on pyytänyt liitoilta lausuntoja koskien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia.

 

Pron lausunnon keskeiset viestit:

  • Opistoasteen tutkinnon suorittaneiden mahdollisuus suorittaa erikoistumiskoulutuksia tulee turvata. Tutkinnon aiemmin suorittaneiden aikuisten mahdollisuudet päästä julkisin varoin tuettuun koulutukseen ovat olennaisesti heikentyneet muun muassa korkeakoulujen yhteisvalintaa koskevan uudistuksen ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevien leikkauspäätösten myötä. Erikoistumiskoulutuksen kohderyhmää ei ole tarpeen eikä perusteltua rajata nykymuotoisen koulutusjärjestelmän mukaisten tutkintojen suorittaneisiin.
  • Erikoistumiskoulutuksia pitää järjestää kaikilla koulutusaloilla. Sen tulisi olla julkisen rahoituksen piirissä ja sitä pitää järjestää sellaisilla asiantuntijuusalueilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti tarjottua täydennyskoulutustarjontaa. Ammattikorkeakoulut ovat siirtäneet monia aiemmin ammatillisina erikoistumisopintoina toteutettuja koulutuksia maksullisen liiketoiminnan puolelle.
  • Julkisin varoin tuetussa koulutuksessa tulisi toteuttaa koulutuksellisen tasa-arvon periaatetta, jossa koulutusta on kaikkien saatavilla koulutusalaan katsomatta.

Lue lisää:

Lausunto koskien hallituksen esitystä laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

  

Isännöintialalle tarvitaan uusi erikoisammattitutkinto

Ammattiliitto Pron näkemyksen mukaan isännöintityö on muuttunut ja kehittynyt niin, ettei pelkkä ammattitutkinto enää yksistään pysty vastaamaan alan osaamistarpeisiin. Ammatillista tutkintojärjestelmää tulisi kehittää siten, että se tarjoaisi myös pitempään isännöintialan työtehtävissä toimineille mahdollisuuksia kehittää omaa ammatillista osaamistaan ja saada hankitulle osaamiselle tunnustus. Tähän tarpeeseen vastaava isännöintialalle suunnattu uusi erikoisammattitutkinto edistäisi myös isännöintityön arvostusta ja vetovoimaisuutta sekä laadukasta palvelua alalla.

Lue lisää: 

Lausunto isännöinnin tutkintotoimikunnalle isännöin erikoisammattitutkinnon tarpeesta

 

Korkeakoulutusta kehitettävä työelämän aitoja tarpeita vastaavasti

Ammattiliitto Pro ei kannata kaksivuotisia korkeakouludiplomeita koskevan kokeilun käynnistämistä. Kokeilun käynnistäminen olisi ennenaikaista ja hätiköityä, kun työelämän tarve diplomeille on selvittämättä. Sen sijaan avoimen korkeakoulutuksen kehittäminen laajoiksi osaamiskokonaisuuksiksi sekä samanaikaisesti korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten kehittäminen olisivat työelämän näkökulmasta oikeansuuntaisia kehittämistoimenpiteitä.

Korkeakouludiplomien suunnitteluun ja toteuttamiseen varattu ministeriön tuki olisi perusteltua suunnata erikoistumisopintojen kehittämiseen. Pro kannattaa myös työryhmän esitystä, jonka mukaan korkeakoulut kehittäisivät yhteistyössä valtakunnallisia kriteereitä ja menettelyitä korkeakoulukelpoisuuden osoittamiseksi ilman muodollista hakukelpoisuutta oleville.

Lue lisää:

Lausunto korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiosta

 

Alakohtaisen koulutuksen eri tasojen on muodostettava ehjä kokonaisuus

Ammattiliitto Pron korostaa, että tutkintojen tulee perustua työelämän osaamistarpeisiin. Alan koulutuksen tulee muodostaa ehjä kokonaisuus, jossa on mukana ammatillinen perus- ja jatkokoulutus sekä ammattikorkeakoulutus. Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä nykyisen kolmiportaisen tutkintorakenteen pohjalta (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) kannatetaan. Tutkintonimikkeet tulisi ottaa käyttöön myös kaikissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa, koska tutkintonimikkeillä on vaikutusta mm. työllistymisen ja henkilökohtaisen uralla etenemisen näkökulmasta. Ammatillisissa tutkinnoissa on lisättävä joustavuutta, mutta samalla kiinnitettävä huomiota siihen, että tämä asettaa haasteita henkilökohtaiselle ohjaus- ja neuvontatyölle.

Tutkintojen perusteita uudistettaessa tulee hyödyntää paremmin koulutustoimikuntien asiantuntemusta. TUTKE2-hankkeen jatkovalmisteluun liittyen Pro esittää, että työnjohtokoulutukseen liittyvät kysymykset otetaan vahvasti mukaan jatkovalmistelussa ja että ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus käynnistetään pikaisesti.

Lue lisää:

Kannanotto ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyvään kuulemistilaisuuteen