Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Koronavirus on herättänyt huolta työpaikkojen toimihenkilöissä, asiantuntijoissa ja esimiehissä. Kokosimme usein kysytyt kysymykset ja vastaukset, noudatathan kuitenkin työnantajasi ohjeita ja suosituksia. 

Jos työskentelet valtion- tai kunnanhallinnossa, noudata oman työnantajasi ohjeita ja määräyksiä. 
Tutustu ohjeisiin virastoille koronaviruspandemian aikanaohjeisiin hallitusta paluusta työpaikalle ja etätyöjärjestelyihin 1.8. alkaen.

Koronatilanne aiheuttaa poikkeuksellisia toimia työelämässä

Maan hallitus on linjannut toimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. 

Toimivaltaiset viranomaiset antavat tarkempia ohjeita vastuidensa mukaisesti.

Väliaikaiset lakimuutokset ovat voimassa 31.12.2020 saakka

Tästä löydät väliaikaiset lakimuutokset, jotka koskevat yhteistoimintaneuvotteluja ja lomautuksia. Lakimuutokset tehtiin alun perin ajalle 1.4.–30.6.2020. Kriisin jatkuessa lakien voimassaoloa jatkettiin vuoden 2020 loppuun saakka.

Lisää tietoa työttömyysturvaan 15. huhtikuuta tulleista väliaikaisista muutoksista, jotka koskevat omavastuuaikaa, työssäoloehtoa ja enimmäisaikaa, löydät Työttömyyskassa Pron sivuilta. Etuushakemusten käsittelyn sujuvoittamiseksi tehtiin väliaikaisia lakimuutoksia 11. toukokuuta, lisää tietoa löydät täältä.

Onko sinulla kysyttävää lomautuksista? Pron työsuhde- ja virkaehtoneuvonta vastaa numerossa 09 1727 3442 arkisin kello 8.30–16. Katso myös muut palvelunumeromme.

Siirry suoraan kohtaan: 
Mistä löydän uusimman tiedon?
Yhteistoimintaneuvottelut ja lomautus
Miten turvaan toimeentuloni?
Matkustaminen työtehtävissä
Ohjeet ja käytännöt työpaikoilla
Etätyön tekeminen, työvälineet, työaika ja hätätyö
Vapaa-ajalla matkustaminen, lomat, vapaat ja vakuutukset
Liiton tapahtumat ja koulutukset
Kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla  

Miten voin ehkäistä koronavirustartunnan, miten suojaudun ja mitä teen, jos epäilen tartuntaa?

Suomen hallitus tulee antamaan suosituksen kasvomaskien käytöstä. Suosittelemme jäseniämme seuraamaan hallituksen ohjeistuksia tarkkaan ja käyttämään kasvomaskeja tarpeen vaatiessa.

Työterveyslaitos ohjeistaa, että yskiessä yski nenäliinaan tai hihaasi. Laita nenäliina sekajätteisiin.

Koronavirukseen sairastuneiden oireita ovat olleet kuume, yskä ja hengenahdistus. Virustartunnan nopea tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan estää viruksen leviämistä.

Jos epäilet, että olet ollut tekemisissä mahdollisesti virusinfektioon sairastuneen henkilön kanssa sekä saat kuumetta ja hengitystieoireita 14 vuorokauden kuluessa tapaamisesta, ota voinnin pahentuessa ensisijaisesti puhelimitse yhteyttä omaan työterveyshuoltoon, terveyskeskukseen tai terveydenhuollon päivystykseen. Sieltä saat ohjeet hoitoon hakeutumiseen. Lue lisää. Mahdollisista suojavarusteista voit lukea lisää täältä. Muista sairaana pysyä kotona.

Mistä löydän uusimman tiedon koronavirustilanteesta?

STM ja THL ohjeistavat viranomaisina, kuten myös Työterveyslaitos. Seuraa heidän sivujaan.

Valtakunnallinen puhelinneuvonta tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta numerossa 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. 

Yhteistoimintaneuvottelut ja lomautus 

Keskusjärjestöjen ehdotuksen pohjalta tehdyt väliaikaiset muutokset yhteistoiminta- ja työsopimuslakiin ovat voimassa 31.12.2020 saakka. Moniin Pron työehtosopimuksiin on jo tehty määräaikaisia sopimusmuutoksia, jotka vastaavat lakimuutoksen sisältöä eli yhteistoimintaneuvotteluiden käymisaikaa ja lomautusilmoitusaikaa on lyhennetty. Näin ollen lakimuutoksilla ei ole vaikutusta, mikäli työehtosopimuksessa on sovittu asiasta. Lakimuutoksella on vaikutusta myös määräaikaisten työntekijöiden lomauttamiseen ja irtisanomiseen koeajalla.

Katso Facebook-live: Miten väliaikaiset lakimuutokset vaikuttavat minuun ja työehtoihini? Katso lisäksi aiemmat videot.

Tarkista oman sopimusalasi tilanne sopimusalavastaavalta tai työsuhdepäivystyksen kautta. Tieto muutoksista on lähetetty sähköpostitse sopimusalakohtaisesti. Mikäli työehtosopimuksessasi ei poikkeuksellisesti ole sovittu yhteistoimintamenettelystä tai lomautusilmoitusajoista, on lakimuutoksilla vaikutusta myös näihin. Alla olevista ohjeista käy ilmi, miten neuvottelut ja lomautukset toteutetaan, mikäli muutoksia ei työehtosopimukseen ole tehty

Työnantaja suunnittelee lomautuksia. Miten pitkään yhteistoimintaneuvottelut kestävät?

Mikäli neuvotellaan lomautuksista, työnantajan on ilmoitettava lomautuksista työntekijöille viimeistään viisi päivää ennen lomautusten alkamista. Lomautuksia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen kesto on vähintään viisi päivää. Muutos on voimassa 31.12.2020 asti.

Työskentelen määräaikaisessa työsuhteessa. Voidaanko minut lomauttaa?

Työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin työntekijän, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa 31.12.2020 asti.

Minuun noudatetaan valtakunnallista työehtosopimusta, ja siinä on sovittu lomautusajasta toisin. Miten toimin?

Silloin noudatetaan työehtosopimuksen mukaisia neuvottelu- ja lomautusilmoitusaikoja. Tarkista oman sopimusalasi tilanne sopimusalavastaavalta tai työsuhdepäivystyksen kautta. Huom. Moniin työehtosopimuksiin on tehty määräaikaisia muutoksia ja jatkossa lomautusilmoitusaika voi olla normaalia lyhyempi.

Minut irtisanottiin tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 1.4.–31.12.2020. Vaikuttaako tämä työnantajan takaisinottovelvollisuuteen?

Väliaikaisten lakimuutosten myötä myös takaisinottovelvollisuus pidentyy. Työnantajalla on yhdeksän kuukauden ajan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin töihin, jos työntekijä on irtisanottu 1.4.–31.12.2020 tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Pidempi takaisinottovelvollisuusaika koskee kaikkia lain voimassaolon aikana taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanottuja työntekijöitä riippumatta työntekijän työsuhteen kestosta. Takaisinottoajalla tarkoitetaan sitä, että irtisanomisajan päätyttyä alkaa yhdeksän kuukauden aika, jolloin työnantajan on tarjottava työttömälle työntekijälle töitä.

Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla, vaan noudatetaan 1.4.–31.12.2020 edelleen työsuhteen keston mukaan joko neljän tai kuuden kuukauden takaisinottovelvollisuusaikaa.

Muistathan, että jos omassa työehtosopimuksessasi on sovittu toisin takaisinottovelvollisuusajasta, noudatetaan sitä. Lisää tietoa saat alasi sopimusalavastaavalta tai työsuhdepäivystyksestä.

Voidaanko työsopimukseni purkaa koeajalla?

Työnantaja voi purkaa poikkeuksellisesti työsopimuksesi koeaikana taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla, mutta työsopimus on kuitenkin mahdollista irtisanoa koeajalla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanomisaikaa noudattaen. Muutos on voimassa 31.12.2020 saakka.

Minut lomautettiin. Voinko opiskella työttömyysetuudella?

Lakimuutosta sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen. Työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on 1.4.2020 alkaen oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Muutos on voimassa 31.12.2020 asti.

Tutustu myös Pron webinaari- ja koulutustarjontaan. Jäsenille maksuttomat webinaarit tukevat jaksamista poikkeusolojen aikana.

Voiko jo irtisanotun työntekijän lomauttaa? 

Ei voi. Irtisanotulla työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen, tai lain määrittämään irtisanomisajan palkkaan. Irtisanomisajan palkanmaksua ei voi pätevästi keskeyttää tai siirtää tulevaisuuteen lomauttamalla irtisanottu.

Minut lomautetaan, miten toimin?

Lue Työttömyyskassa Pron ohjeet, kuinka toimia lomautustilanteessa. Kassan sivuille on koottu laaja kysymyksiä ja vastauksia lomautuksesta -paketti.

Yrityksessäni työskentelee alle 20 työntekijää. Pitääkö yhteistoimintaneuvotteluja käydä?

Yhteistoimintaneuvotteluita ei pidä tällöin käydä ennen lomauttamista. Työnantajan tulee tällöin antaa työntekijöille ennakkoselvitys lomautuksen perusteista ja lomautuksen arvioidusta kestosta. Työnantajan tulee siis kertoa, miksi lomautuksiin on ryhdyttävä, millainen yhtiön tilanne on ja miksi lomauttaminen on ainoa vaihtoehto tässä vaiheessa. Työnantaja voi tämän ennakkoselvityksen jälkeen antaa työntekijöille suoraan lomautusilmoituksen.

Yrityksessä työskentelee yli 20 työntekijää. Pitääkö yhteistoimintaneuvottelut käydä?

Alla oleva ohjeistus perustuu määräaikaisiin lakimuutoksiin. Moniin työehtosopimuksiin on tehty määräaikaisia muutoksia ja jatkossa lomautusilmoitusaika voi olla normaalia lyhyempi. Tarkista oman työehtosopimuksesi tilanne sopimusalavastaavalta tai työsuhdepäivystyksen kautta.

Työnantajan on käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut ennen lomautuksia, ja ilmoitettava niiden aloittamisesta viisi päivää ennen neuvotteluiden alkamista. Ilmoituksessa on kerrottava perusteet lomautuksille, alustava arvio lomautusten kestosta, selvitys siitä, millä perusteilla lomautukset kohdistuvat työntekijöihin ja arvio siitä ajasta, kuinka nopeasti neuvotteluiden jälkeen lomautukset pannaan täytäntöön.

Miten pitkään neuvotellaan?

Poikkeuslakien aikana 1.4.–31.12.2020 yt-neuvotteluita on käytävä vähintään viiden päivän ajan. Yhteistoimintaneuvotteluiden alussa voidaan sopia myös pidemmästä neuvotteluajasta.

Huom. Tarkista oman alasi tilanne! Mahdollisesti alallasi on sovittu lyhyemmästä tai pidemmästä yhteistoimintaneuvotteluajasta, ja tällöin työehtosopimuksen mukaista neuvotteluaikaa on noudatettava viiden päivän sijaan. Mikäli työskentelet alalla, jolla ei ole työehtosopimusta ollenkaan, tai työehtosopimuksessa ei ole mainintaan neuvotteluajan pituudesta, on minimineuvotteluaika 1.4.–31.12.2020 viisi päivää.

Vanhan lain mukaiset neuvotteluajat olivat seuraavat:

Jos lomautukset koskevat alle 10 työntekijää, neuvotteluaika on 14 kalenteripäivää.

Jos yhteistoimintaneuvotteluissa keskustellaan pelkästään lomautuksista ja lomautusten arvioidaan kestävän enintään 90 päivää, neuvotteluaika on 14 kalenteripäivää (vaikka lomautukset koskisivatkin yli kymmentä työntekijää). 

Jos lomautusten arvioidaan kestävän yli 90 päivää, neuvotteluaika on kuusi viikkoa.

Luottamusmiehellä on mahdollisuus sopia neuvotteluajasta toisin, eli myös 14 päivää lyhyemmästä neuvotteluajasta on mahdollista sopia

Miten pitkä on lomautusilmoitusaika?

1.4.–31.12.2020 voimassa olevan poikkeuslain aikana lomautusilmoitusaika on vain viisi päivää. Lomautusilmoitusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka jälkeen lomautus alkaa. Lomautusilmoitus voidaan antaa heti yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen, tai alle 20 hengen yrityksissä heti työnantajan selvityksen jälkeen. Työehtosopimuksissa on määräyksiä lomautusilmoitusajoista ja niistä sopimisesta. Normaalisti lomautusilmoitusaika on 14 päivää, ja jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, lomautusilmoitusaika on yksi kuukausi. 

Huom. Tarkista oman alasi tilanne! Mahdollisesti alallasi on sovittu lyhyemmästä tai pidemmästä lomautusilmoitusajasta, ja tällöin työehtosopimuksen mukaista lomautusilmoitusaikaa on käytettävä viiden päivän sijaan. Mikäli työskentelet alalla, jolla ei ole työehtosopimusta ollenkaan, tai työehtosopimuksessa ei ole mainintaan lomautusilmoitusajan pituudesta, on lomautusilmoitusaika 1.4.–31.12. viisi päivää.

 

Kun työnantaja lomauttaa työntekijän, sen on annettava työntekijälle erillinen lomautusilmoitus, jossa kerrotaan lomautuksen alkamispäivä, lomautuksen peruste ja onko lomautus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Samalla on annettava arvio lomautuksen päättymispäivästä.

Koska lomautus päättyy?

Määräaikainen lomautus päättyy normaalisti sinä päivänä kuin se on sovittu. Työntekijän on tällöin palattava töihin, vaikkei työnantaja erikseen ilmoittaisi lomautuksen päättymisestä. Mikäli lomautuksen aikana työnantajalla on työtä, on sitä tarjottava lomautetulle työntekijälle. Tällöin lomautuksen päättymisestä on sovittava yhdessä. Työntekijä voikin päättää olla määräaikaisen lomautuksen loppuun asti lomautettuna, jos niin haluaa.

Toistaiseksi voimassa oleva lomautus jatkuu, kunnes työnantaja tarjoaa työntekijälle työtä. Tällöin työnantajan on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen työn alkamista työntekijälle lomautuksen päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia lomautuksen päättämisestä myös lyhyemmällä varoitusajalla.

Voinko mennä toisiin töihin lomautukseni aikana?

Kyllä voit. Lomautuksen aikana voit työskennellä toisen yrityksen palveluksessa ja ansaita palkkaa. Lomautuksen aikana tehdyn työsopimuksen voi päättää viiden päivän irtisanomisajalla. Tästä syystä onkin soveliasta kertoa uudelle työnantajalle lomautuksesta.

 

Voinko irtisanoutua/päättää työsuhteeni lomautuksen aikana?

Lomautuksen aikana työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa päättymään välittömästi, ilman irtisanomisaikaa. Mikäli lomautus on jatkunut keskeytyksettä yli 200 päivää, ja työntekijä irtisanoo työsopimuksensa, on työnantajan maksettava työntekijälle irtisanomisajanpalkka niin kuin työnantaja olisi irtisanonut työntekijän.

Miten sairauslomani vaikuttaa lomautukseen?

Mikäli työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, jatkuu sairausloma normaalisti lomautuksen alettua. Kun sairausloma päättyy, alkaa lomautus.

Mikäli sairausloma alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, työnantaja maksaa sairausloma-ajan palkkaa, kunnes lomautus alkaa ja sitten työntekijä siirtyy lomautetuksi.

Työntekijä, jolla on sovittu leikkaus, joka alkaa lomautuksen alettua, ja josta on jo kertonut työnantajalle, ei vaikuta asiaan. Jos lomautus alkaa ennen sairauslomaa, on lomautus voimassa.

Miten lomautus vaikuttaa vuosilomaani?

Vuosiloma, joka alkaa ennen lomautusta, jatkuu normaalisti ja sen loputtua työntekijä siirtyy lomautukselle. Mikäli sinulle on sovittu vuosiloma, joka nyt jäisi lomautuksen takia pitämättä, ei pääsäännön mukaan vuosiloma toteudu. Voit kuitenkin sopia työnantajan kanssa, että pidät vuosiloman lomautuksen aikana, jolloin sinulle maksetaan vuosiloman ajalta normaali vuosilomapalkka. Muista ilmoittaa työttömyyskassalle vuosilomastasi ja maksetusta palkasta.

Lomautuksen aikana vuosilomaa kertyy lomautuksen alettua 30 työpäivän ajan, eli kuusi viikkoa. Jos lomautus kestää tätä pidempään, ei vuosilomaa tältä ajalta enää kerry. Mikäli työnantaja lomauttaa vain osittain – esimerkiksi lomautus on kolme päivää viikossa, tai 50 prosentin työaika, kertyy vuosilomaa osalomautuksen ajalta yhteensä kuuden kuukauden ajan.

Voiko työnantaja lomauttaa vakituiset ja määräaikaiset työntekijät, jos yksiköitä suljetaan?

Kyllä, mikäli työsopimuslain edellytykset täyttyvät. Keskusjärjestöjen sopimien muutostoimenpiteiden ja poikkeuslain nojalla voimaan saatettujen säädösten perusteella kaikki työntekijät, myös määräaikaiset, voitaisiin lomauttaa viiden päivän yt-neuvotteluiden jälkeen. Työsopimuslain edellytykset lomautukselle on tietysti täytyttävä. 

Voiko työnantaja päättää palvelussuhteen, jos työntekijä ei karanteenin takia pääse töihin?

Työnantajalla ei ole oikeutta päättää työntekijän työsuhdetta sen vuoksi, että työntekijä ei pääse viranomaisen määräämän karanteenin vuoksi töihin.

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla  

Miten turvaan toimeentuloni?

Koulut ja oppilaitokset avataan mahdollisesti elokuussa. Maksaako työnantaja palkan, jos lapseni sairastuu koronaan? 

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu työehtosopimuksen määräyksistä, joten asia on aina tarkastettava työehtosopimuksesta. Yleensä työehtosopimuksissa on sovittu palkanmaksuvelvollisuudesta, mikäli työntekijä on joutunut jäämään kotiin hoitamaan alle 10-vuotiasta sairasta lastaan. Yleensä palkanmaksuvelvollisuuden on sovittu olevan enintään 3–4 päivää. Mikäli noudatettavaa työehtosopimusta tai asiaan liittyvää määräystä ei ole, noudatetaan lain määräyksiä. Lain mukaan työntekijällä on oikeus poissaoloon kerrallaan enintään neljän päivän ajaksi, jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu. Poissaolo on lain mukaan palkaton.

Jos työntekijän 10 vuotta täyttänyt tai vanhempi lapsi sairastuu, työntekijällä on oikeus olla pois työstä pakottavan perhesyyn vuoksi lain tai työehtosopimuksen edellytysten täyttyessä. Poissaolon ajalta ei makseta palkkaa, ellei työehtosopimuksesta muuta johdu. Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle sillä edellytyksellä, että lasta hoidetaan kotona, työn tekeminen on tämän vuoksi estynyt ja työntekijälle on syntynyt ansionmenetystä tämän vuoksi. 

Työnantajan kanssa voidaan myös yrittää sopia esimerkiksi etätyön tekemisestä lapsen sairaana olon aikana. Etätyön ajalta työnantaja on palkanmaksuvelvollinen.

Työttömyysturvaan on tullut väliaikaisia muutoksia 15. huhtikuuta alkaen. Mikä muuttui? 

Väliaikaisten muutosten myötä työttömyysturvaa maksetaan lomautuksen tai työttömyyden alusta ilman omavastuuaikaa ja ansiopäivärahaa voisi saada lyhyemmän työskentelyn perusteella tiettyjen ehtojen täyttyessä. Lisäksi enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana. Lue lisää Työttömyyskassa Pron sivuilta.

Mitä työntekijän muutosturva tarkoittaa, ja miten sitä sovelletaan koronavirustilanteessa? 

Muutosturvan tarkoitus on nopeuttaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän pääsyä uuteen työhön ja tukea työntekijää jo irtisanomisaikana. Lomautuksen kestettyä vähintään 180 päivää myös lomautettu työntekijä tulee muutosturvan piiriin muiden edellytysten täyttyessä.

Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana hakiessaan töitä, osallistuessaan työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan (5–20 päivää). Vapaasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa yritykselle ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Muutosturvaan kuuluu osana myös mahdollisuus saada korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään 200 päivän ajan.

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta palveluksessa olleille irtisanotuille on tarjottava tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja täyttää tämän velvollisuutensa kustantamalla työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen tai valmennuksen kokonaan tai osittain.

Muutosturvaan kuuluu myös työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä työnantajan työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti. Tämä koskee työntekijöitä, jotka ovat olleet ennen työsuhteen päättymistä vähintään viisi vuotta kyseisen työnantajan palveluksessa, ja työnantajan palveluksessa on ollut säännöllisesti vähintään kolmekymmentä työntekijää.

Voiko yritys viivästää palkkojen maksua? 

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksuajasta on voitu sopia työsopimuksessa ja lisäksi monilla aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksuajasta. Nämä määräykset voivat olla sitovia.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti ohittaa häntä sitovaa työsopimuksen tai työehtosopimuksen määräystä. Palkanmaksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijälle syntyy oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Voiko töistä jäädä pois, jotta itse tai läheinen välttää tartunnan? Mitä työvelvoite tarkoittaa, ja vaikuttavatko koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolosuhteet siihen? 

Töistä ei voi jäädä omalla päätöksellä pois, vaan työsopimukseen perustuva työntekovelvoite on voimassa myös virusepidemian aikana. Useilla työpaikoilla on sovittu etätyökäytännöistä, jos työ sen mahdollistaa.

Työntekijä voi jäädä pois työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä esimerkiksi pienen lapsen päiväkodin tai koulun sulkeutumisen vuoksi. Laki ei oikeuta palkkaan poissaoloajalta, mutta työehtosopimuksissa voi olla tähän liittyviä määräyksiä, jotka on hyvä tarkastaa, kertoo TEM.

Suomen ulkorajat saattavat sulkeutua – kuka maksaa palkan, jos en pääse töihin? 

Koronakriisin jatkuessa Suomen vastaiset rajat voidaan tilapäisesti sulkea. Tällöin valtio ja rajavartiolaitos tekevät erillisen päätöksen voivatko työmatkalaiset edelleen ylittää rajan. Mikäli rajan yli pääsee kulkemaan jatkossakin töihin, on asia jäsenten osalta kunnossa. Tällöin tarvitset työnantajalta erillisen lupalapun, jota näytät rajalla.

Mikäli raja suljetaan kokonaan, tai ainoastaan terveydenhuoltohenkilökunta saa ylittää rajan – miten käy oman palkan? Tilanne on siis se, että töitä olisi, mutta rajan ollessa kiinni töihin ei voi mennä. 

Toimi näin:

  • Pyri sopimaan mahdollisesta etätyön tekemisestä työnantajan kanssa ja pidä huoli, että omat laitteet mahdollistavat työn tekemisen kotoa käsin. 
  • Mikäli etätyötä ei ole mahdollisuutta tehdä, ja raja on kiinni, ei työnantajalla tällöin ole velvollisuutta maksaa palkkaa.
  • Rajan sulkeutuminen ei ole sama asia kuin viranomaisen määräämä karanteeni, jolloin olet oikeutettu saamaan tartuntatautipäivärahaa. Valtiolla ei myöskään ole erikseen velvollisuutta tällaisessa tilanteessa maksaa erillistä korvausta rajan sulkemisesta. 
  • Lomautetulla on oikeus saada ansiopäivärahaa Pron työttömyyskassasta

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määräsi minut karanteeniin. Miten turvaan toimeentuloni?

Jos sairastut itse tai hoidat sairastunutta lasta, tavanomaiset lakiin ja TESsiin pohjautuvat palkka- ja sairauspäivärahaetuudet ovat käytettävissä. Mahdollisen karanteenin ja eristyksen ajalta Kelan tartuntatautipäiväraha korvaa täyden ansiomenetyksen. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on myös oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin.  Lue lisää.

Entä jos oma puoliso/lapsi/iäkäs vanhempi sairastuu ja tilanne vaatii sen, että jään pois töistä, mitä voin tehdä ja miten turvaan toimeentuloni?

Poissaolo-oikeus on pakottavista perhesyistä. Pienemmän sairaan lapsen hoitamiseksi voit käyttää oman työehtosopimuksen mukaisesti tilapäistä hoitovapaata palkallisena joitakin päiviä.

Työnantajan kanssa kannattaa neuvotella mahdollisuuksista tehdä etätöitä, tai käyttää liukumasaldoa tai vuosilomapäiviä.

Mikäli sinut tai lapsesi määrätään lähikontaktin perusteella karanteeniin kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin taholta, olet oikeutettu täyden ansiomenetyksen korvaukseen tartuntatautipäivärahana.  

Kuka maksaa palkan sairausajalta tai karanteenin aikana? Voiko yritys saada näistä kompensaatiota? 

Jos työntekijä on sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön, hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin, joilla pidennetään työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslakiin verrattuna.
Kela maksaa työkyvyttömyyden ajalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Yleensä työnantaja hakee sairauspäivärahaa, jos se maksaa palkkaa työstä poissaolon ajalta. Tällöin Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Tartuntatautilaissa on säännöksiä myös sen tilanteen varalta, että työntekijän lapsi joutuu karanteeniin. Tartuntatautipäiväraha voi tulla tällöinkin maksettavaksi.
Jos kysymys on työmatkan jälkeisestä karanteenista, poissaolon voitaneen katsoa johtuvan työnantajasta johtuvasta syystä ja tällöin työntekijällä olisi oikeus palkkaansa. Työmatkan ajalta työntekijällä on oikeus palkkaansa myös silloin, kun työntekijä joutuu työmatkallaan jäämään karanteeniin ulkomaille. Vapaa-ajan matkasta johtuva karanteeni voi olla toisessa asemassa, mutta tästä ei ole oikeuskäytäntöä eikä toistaiseksi yleistä ohjeistusta. Merkitystä voi olla mm. sillä, onko matkustettu vastoin viranomaisohjeita.

Onko työntekijällä oikeus palkkaan, jos hän on sairastunut koronaan? 

Jos työntekijä on koronan takia sairaana (sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön), hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin.

Millaisia todistuksia sairauspoissaolosta vaaditaan koronaviruksen aikana? 

Sairauspoissaolotodistusten esittämisvelvollisuudesta on säännös työsopimuslaissa ja määräyksiä työehtosopimuksissa. Koronavirusepidemiaan liittyen on annettu työmarkkinajärjestöjen suosituksia siitä, että työntekijän oma ilmoitus riittää sairausajanpalkanmaksun perusteeksi, jotta terveydenhuoltohenkilöstöä ei kuormiteta eikä tauti leviä.

Miten tartuntatautilain mukaiset tilanteet vaikuttavat palkanmaksuun? 

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Maksaako työnantaja palkkaa, jos päiväkodit ja koulut suljetaan varotoimenpiteenä ja työntekijä joutuu jäämään kotiin hoitamaan lasta? 

Syksyn osalta hallitus ei ole vielä tiedottanut miten koulujen ja päiväkotien toiminta käynnistyy. Jos koulu siltä osin, kuin niissä opetusta annetaan, tai päiväkoti joudutaan sulkemaan, koska siellä olevat (alle 16-vuotiaat) lapset joutuvat joko eristyksiin tautiin sairastuttuaan tai karanteeniin tautiin altistuttuaan, niin Kela maksaa huoltajalle ansionmenetyksen suuruista tartuntatautipäivärahaa.

 

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta näissä tapauksissa. Kela maksaa väliaikaista epidemiatukea. Sitä voi saada vanhempi, joka on joutunut jäämään hoitamaan lastaan kotona koronaepidemian takia, ja on siksi joutunut ottamaan palkatonta vapaata työstään. Tukea voi hakea takautuvasti ja sitä maksetaan 16.3.–13.5. poikkeusolojen ajan. Tuen määrä 28,94 euroa/pv. Hakijan tulot tai lasten määrä ei vaikuta tuen määrään. Tarkemmat edellytykset epidemiatuen saamiseen löytyvät Kelan sivuilta.

 

Päiväkoti kieltää tuomasta sairasta lasta hoitoon. Työnantaja maksaa palkkaa kolme päivää tilapäisen hoitovapaan perusteella, mutta entä sen jälkeen?  

Useimmissa toimihenkilötyöehtosopimuksissa on sovittu lyhyt tilapäinen poissaolo, joka oikeuttaa palkalliseen poissaoloon. Tämän poissaolon pituus määräytyy olosuhteiden mukaan (lapsen ikä ja mahdollisuus hoidon järjestelyihin). Poissaolon kestosta tuleekin keskustella työnantajan kanssa. 
 

Jos työehtosopimuksessa ei ole määräystä palkallisesta poissaolo-oikeudesta, niin oikeus olla poissa lapsen tilapäiseksi hoitamiseksi perustuu työsopimuslain säännöksen tilapäisestä hoitovapaasta. 

Jos lapsen sairaus pitkittyy, pyri sopimaan poissaolo-oikeudesta ja palkallisten vapaiden käytöstä, kuten ylityö- tai liukumavapaiden pitämisestä tai vuosilomasta. Tilannetta voidaan yrittää ratkaista myös muulla tavoin, kuten turvautumalla työnantajan järjestämään lastenhoitoapuun.

Jos joudun viranomaisen määräämään karanteeniin ulkomailla työ- tai vapaa-ajanmatkalla, maksaako Kela päivärahaa? 

Päivärahaa voidaan maksaa EU-alueella eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle. Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa. 

Päiväraha korvaa ansionmenetyksen, joten sitä voidaan maksaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi loman ajalta tai tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä. Ansionmenetyksestä tarvitaan työnantajan selvitys. Katso ohjeistus Kelan sivuilta.

Puolisoni oli matkalla, ja työnantaja määräsi hänet 14 päivän karanteeiin kotiin. Pitääkö minun jäädä karanteeniin myös vai voinko mennä töihin?  

Kysymys on haastava. Jos voit tehdä etätyötä, tällöin on tietenkin järkevintä jäädä myös kotiin. Jos työsi on kuitenkin sellaista, ettet voi jäädä kotiin sitä tekemään on hyvä jutella asiasta oman työnantajan kanssa. Työnantajalla ei ole tällaisessa tilanteessa velvollisuutta maksaa palkkaa sinulle, jos omaehtoisesti jäät kotiin. Toinen asia on, jos sinut määrätään pysymään kotona. 

Olin viikonloppumatkalla ulkomailla. Työnantaja määräsi minut karanteeniin ja ehdotti, että käytän ko. ajalle pankkivapaata, vuosilomapäiviä tms. Pitääkö minun suostua?

Kannattaa ensisijaisesti pyrkiä sopimaan etätöiden tekemisestä. Ellei tämä mahdollista, kannattanee suostua. Mikäli kyseessä ollut työmatka, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. 

Tuleeko työnantajan maksaa jo suunnitelluista vuoroista työaikakorvaukset (esim. ilta-, lauantai- ja yölisät), vaikka ne jäävät toteutumatta karanteenin tai sairauden vuoksi?

Sairausloman ajalta työntekijällä on oikeus saada työvuoroluettelon mukainen palkkansa kaikkine kiinteine palkanosineen. On hyvä tarkistaa omasta työehtosopimuksesta miten sinun alallasi maksetaan sairausloman aikainen palkka ja kuinka pitkältä ajalta.

Asuntolainan maksaminen

Esimerkiksi Nordea tarjoaa palkankeskeytysluottoa jäsenille siinä tilanteessa, jos palkkaa ei tule. Hinta on 3kk euribor + 4,00 %. Lomautustilanteessa on mahdollista neuvotella nykyisille Nordean pankkivastuille lyhennysvapaata. Lue lisää.

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla  

Matkustaminen työtehtävissä

Koska uskallan matkustaa työtehtävissä ulkomaille?

Seuraa ulkoministeriön matkustusohjeita. Mikäli matkustaminen on välttämätöntä, tulee asiassa huomioida myös kohdemaan mahdolliset rajoitukset matkusteluun liittyen.

Kuinka toimin tilanteessa, jossa työtehtävät vaativat matkustusta?

Työpaikkakohtaisista pelisäännöistä päättää aina työpaikan ylin johto yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

Oman matkatyön kiireellisyys ja välttämättömyys arvioidaan työpaikan johdon määrittelemien pelisääntöjen puitteissa oman esimiehen kanssa tapauskohtaisesti. Mahdollisuuksia hoitaa tehtävä videopuhelulla tai verkossa tulee arvioida.

THL:nTTL:n ja ulkoministeriön tiedotteita tulee seurata säännöllisesti, tilanteet saattavat nyt muuttua nopeastikin suuntaan taikka toiseen. 

Miten toimin, jos sairastun työmatkalla Suomen rajojen ulkopuolella?

Sairastuessa on noudatettava paikallisen viranomaisen ohjeita ja määräyksiä. Paikallinen hoitokontakti tulee aloittaa aina ensiksi puhelimitse, tarvittaessa hotellin tai vierailun isännän avustuksella.

Neuvoja voi kysellä myös omasta työterveyshuollosta tai matkavakuutusyhtiöstä.

Kannattaa sopia säännöllinen yhteydenpito Suomeen läheisten tai työpaikan kanssa, ettei kävisi niin, että vointi huononisi yksin hotellihuoneessa sairastaessa.  

Miksi eri työnantajat antavat erilaisia ohjeita esimerkiksi ulkomaanmatkan jälkeiseen karanteeniin?

Työnantajien vastaukset voivat olla erilaisia koska tilanne on kaikille uusi eikä aikaisempaa kokemusta vastaavasta tilanteesta ole. Myös työpaikat ja tehtävät ovat erilaisia ja vallitsevan tilanteen vaikutukset ilmenevät myös eri tavoin.

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla  

Ohjeet ja käytännöt työpaikalla

Olemme palaamassa etätöistä työpaikalle. Mistä löydän ohjeistusta?

Lue Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ohjeet ja Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikalle paluuseen.

Miten toimin, jos epäilen tartuntaa?

Jos sinulla on kuumetta, yskää, ylähengitystieoireita ja hengenahdistusta, niin ilmoita työnantajalle mahdollisesta koronaepäilystä viipymättä. Noudata sitä käytäntöä, mikä työpaikalla on sairauspoissaolojen ilmoituksesta sovittu. Näin kannattaa toimia, vaikka et olisi matkaillut epidemia-alueella ulkomailla tai tavannut virukselle altistuneita henkilöitä.

Elinkeinoelämän keskusliitto on suositellut, että kaikilla työpaikoilla otetaan käyttöön ”työntekijän oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntö epidemian aikana. Terveydenhuoltoviranomaisten ohjeet ovat, että lieväoireinen korona sairastetaan kotona.

Jos oireet pitkittyvät yli oma ilmoitus -ajan tai sellaisesta ei ole työpaikalla suosituksista huolimatta sovittu, niin ota puhelimitse tai chatilla yhteyttä omaan työterveyshuoltoon tai jos laajaa työterveyshuoltoa ei ole, niin julkiseen terveydenhuoltoon sairaslomatodistuksen saamiseksi. Ole kotona niin kauan, kun sinulla on oireita.

Miten asiaa kannattaa käsitellä työpaikalla?

Mahdolliset ohjeistukset ja toimenpiteet koskien koronavirusta tulee käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa.

Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, joka tähtää siihen, että työpaikalla on terveellistä ja turvallista tehdä työtä. Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita:

  • työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja haitat
  • toimenpiteet ja suunnitelmat vaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi

Työsuojelun yhteistoimintaa toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto koskee kaikkia työsuhteen luonteesta riippumatta.

Työpaikan yhteistoiminnassa olisi hyvä miettiä seuraavia mahdollisia toimenpiteitä:

  • Etätyö (vakuutukset ja etätyön käytännön järjestelyt)
  • Epidemia-alueelta töihin paluussa yrityskohtainen karanteeni, esim. ei palata suoraan töihin, vaan ensin ollaan 14 vuorokauden ajan etätyössä.
  • Työmatkojen rajoittaminen
  • Kokouksiin/seminaareihin osallistumiskäytäntöjen päivittäminen, esim. kokouksiin osallistuminen etäyhteyksillä
  • Vierailijakäytännöt yrityksissä
  • Oma ilmoitus -menettely
  • Karanteeniohjeet ulkomailla
  • Vapaa-ajan matkat ja miten niistä ilmoitetaan työnantajalle.
  • Turvallisuusohjeiden päivitys poikkeustilanteissa (mm. laiterikot, käytönvalvonnan henkilöstön sekä muut lakisääteiset tarkastukset/valvonnat). Katso myös Tukesin tiedote prosessilaitoksille.

Sovittava, kuka tiedottaa henkilöstöä ohjeesta, sekä ohjeistaa esimiehiä poikkeustapauksissa. 

Koronatilanne herättää huolta ja ahdistusta. Miten minun kannattaa toimia?

Poikkeustilanne rasittaa henkistä hyvinvointia. Jos oma terveys, tai työstä palautuminen huolestuttaa, kannattaa olla yhteydessä omaan esimieheen, työterveyteen tai työsuojeluvaltuutettuun. Pron asiantuntijat auttavat työ- tai virkasuhteeseen liittyvien kysymysten ratkaisussa. Pron webinaarit ja Pro Noste tukevat myös jaksamista poikkeusoloissa. Voit lukea myös Työterveyslaitoksen työelämän selviytymistarinat korona-ajan Suomesta.

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla  

Etätyön tekeminen, työvälineet, työaika ja hätätyö

Kuulun riskiryhmään. Voinko kieltäytyä palaamasta etätyöstä työpaikalle, jos altistuisin työssä mahdollisesti koronatartunnalle?

Pyri sopimaan etätyön jatkamisesta työnantajasi kanssa. Tutustu myös työoikeuden professori Seppo Koskisen tekstiin työntekijän oikeuksista korona-aikana.

Pitääkö minun kantaa tietokonetta mukanani joka päivä töiden ulkopuolella mahdollisen karanteenin takia?

Yrityksessä on sovittava pelisäännöt ja käytännöt esimerkiksi siihen, miten kannettava tietokone toimitetaan kotiin ja kuka korvaa, jos mahdolliset työntekovälineet vaurioituvat.

Minulla ei ole kannettavaa tietokonetta tai tarvittavia yhteyksiä etätyön tekemiseen?

Yrityksessä on sovittava pelisäännöt ja käytännöt esimerkiksi siihen, miten tarvittaessa kannettava tietokone toimitetaan kotiin ja järjestetään tarvittavat tietoliikenneyhteydet.

Työnantajan vastuulla on tarjota työntekijällä työssä tarvittavat työvälineet. Jos työntekijän työpanos on sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä, mutta hän ei voi kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, ellei toisin sovita. Lue lisää TSL 2:12.

Voiko työnantaja teettää hätätyötä ja miten paljon? Voiko työnantaja pakottaa tulemaan töihin?

Poikkeusolot koskevat 14.5.–31.12. ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviä. Heidän osaltaan voidaan mm. ylittää työaikalain enimmäismäärät ja siirtää vuosilomia.

Kohteleeko lainsäädäntö kaikkien alojen työntekijöitä samalla tavalla? 

Lähtökohtaisesti kyllä. Joillakin toimialoilla on kuitenkin toiminnan luonteesta johtuvia erityispiirteitä, jotka edellyttävät poikkeavaa sääntelyä. Esimerkiksi yötyö on sallittua sairaaloissa, vaikka monilla aloilla säännöllinen yötyön teettäminen on kiellettyä.

Koronavirusepidemian aikana on välttämätöntä turvata eräiden yhteiskunnan toiminnan ja kansalaisten terveyden kannalta kriittisiä toimintoja. Tästä syystä näille aloilla on ollut tarpeen ottaa käyttöön eräitä valmiuslakiin sisältyviä toimia. Tällaisia ovat muun muassa työnantajan oikeus poiketa eräistä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksistä.

Saako työnantaja muuttaa työvuorolistoja ja työvuoroja, jos kyse ei ole hätätyöstä?

Työaikalain ja työehtosopimusten perusteella määräytyy, missä tilanteessa työnantaja voi muuttaa työvuorolistoja ja työvuoroja. Työaikalain mukaan työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai siihen on töiden järjestelyihin liittyvä painava syy. Esimerkiksi tilanne, jossa suuri osa henkilöstöstä joutuu karanteeniin koronaviruksen takia, voi oikeuttaa työnantajan muuttamaan työvuorolistoja ja työvuoroja yksipuolisesti. Työehtosopimuksissa on kuitenkin voitu sopia varsin laajasta oikeudesta muuttaa työvuoroluetteloa, joten tarkistathan sinuun sovellettavasta työehtosopimuksesta, mitä siellä on asiaan liittyen sovittu.

Voiko työnantaja "pimittää” vahvistettua työvuorolistaa sillä perusteella, että siihen voi tulla vielä muutoksia?

Ei voi - työvuorolista on julkaistava viimeistään 14 päivää ennen sen alkamista.  

Voiko yritys määrätä työntekijät kahteen vuoroon poikkeusolojen aikana (aamu- ja iltavuoro)? 

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyönä voidaan teettää mitä tahansa työtä, ellei työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta aiheudu rajoituksia. Vuorotyössä työskentelevien työntekijöiden työtehtävien pitää olla samankaltaisia, muttei välttämättä täysin identtisiä. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijän vuorokausi- ja viikkolevot toteutuvat.

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Vuorotyössä on otettava huomioon työvuoroluettelo, joka on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai siihen on töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla  

Vapaa-ajalla matkustaminen, lomat, vapaat ja vakuutukset

Voiko työnantaja rajoittaa vapaa-ajan matkoja?

Työnantaja ei voi määrätä työntekijänsä vapaa-ajan toiminnasta.

Voiko työnantaja määrätä korona-aikana työntekijöiden vapaa-ajan aktiviteeteista tai kieltää niitä?

Ei voi.

Vaikuttaako karanteeni vuosilomien ansaitsemiseen?

Mikäli terveydenhuollon taho määrää karanteeniin, vuosilomaa ansaitaan normaalisti. Mikäli työn tekeminen voidaan järjestää etänä, tästä olisi ensisijaisesti pyrittävä sopimaan työnantajan kanssa.

Voiko jo vahvistettua vuosilomaa siirtää toiseen ajankohtaan, jos en halua jäädä vuosilomalle?

Työntekijä ei voi siirtää vahvistettua vuosilomaansa omalla ilmoituksellaan. Ainoastaan sopimalla asiasta työnantajan kanssa voidaan jo vahvistettua vuosilomaa. 

Voiko työnantaja keskeyttää vuosilomani?

Ei voi.

Voiko työnantaja määrätä käyttämään seuraavan lomakauden lomapäiviä, jos yrityksen toiminta on supistettu, eikä kaikille työntekijöille ole töitä?

Ei voi – asiasta pitää aina erikseen sopia.  

Voiko työnantaja siirtää lomaani? Entä velvoittaa pitämään vuosilomaa aiemmin kuin olen suunnitellut?

Käytännössä vuosilomien pitämisestä usein sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Vuosiloman ajankohdan määrääminen kuuluu työnantajan toimivaltaan. Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan vuosilomalaissa säädettyjen aikarajojen mukaisesti eli kesäloman kesälomakaudelle (2.5.–30.9.) ja talviloman 1.10.–30.4 väliselle ajalle. Joillakin aloilla on kesälomakauden osalta poikkeavia työ- tai virkaehtosopimusmääräyksiä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Työnantajan määrätessä vuosiloman ajankohdan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Tästä voidaan poiketa vain, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa. Tällöin vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta eli vahvistanut vuosiloman ajankohdan tai vuosiloman ajankohdasta on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa. Jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa ja tästä aiheutuu työntekijälle vahinkoa, on työnantajan korvattava vahinko työsopimuslain mukaan. Työntekijän on kuitenkin noudatettava työnantajan määräystä uudesta vuosiloman ajankohdasta, vaikka työnantaja säännösten vastaisesti muuttaisi ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa.

Työnantaja ei voi keskeyttää jo aloitettua vuosilomaa. Virkasuhteessa olevien osalta virkaehtosopimuksissa on määräyksiä vuosiloman keskeyttämisestä. 
Vuosiloman ajankohtaa voidaan aina muuttaa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

Voiko työnantaja määrätä töihin perhevapaalta koronaviruksen takia?

Ei voi.  

Voiko työnantaja keskeyttää opintovapaani ja määrätä töihin?

Ei voi.

Voiko työnantaja purkaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen koronapandemian poikkeuksellisissa poikkeusoloissa?

Ei voi.

Työnantajan on poikkeusoloista huolimatta noudatettava perhevapaita koskevaa työsopimuslain säännöksiä.

Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti purkaa osittaista hoitovapaata (eli työajan määräaikaista lyhentämistä lapsen hoidon vuoksi) koskevaa sopimusta. Osittaisen hoitovapaan keskeyttämisellä tarkoitetaan myös vapaan peruuttamista, ja lain mukaan muutoksesta on sovittava.

Ainoastaan työntekijälle on säädetty oikeus perustellusta syystä keskeyttää tai peruuttaa hänelle myönnetty osittainen hoitovapaa noudattamalla vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. Muutoksesta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken kuukautta ennen muutosta.

Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus keskeyttää hoitovapaa hyvästä syystä. Jos työntekijä haluaa uudelleen osittaiselle hoitovapaalle, hän tekee työnantajalle uuden esityksen. Koska tilanne on koronaviruksen ja valmiuslain takia poikkeuksellinen, kannattaa työntekijän joka tapauksessa keskustella työnantajan kanssa mahdollisista muutoksista työaikajärjestelyihin ja hoitovapaan keskeyttämisestä tai lyhentämisestä.

Peruutin vapaa-ajan matkani epidemia-alueeksi luokiteltuun maahan. Matkan peruuttaminen ilman lisäkustannuksia ei kuitenkaan ollut mahdollista. Korvaako työnantaja aiheutuneet kustannukset?

Ei korvaa. Työnantaja ei vastaa työntekijänsä vapaa-ajan toiminnasta. Tämän vuoksi työnantaja ei myöskään vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista. On mahdollista, että vakuutuksesi korvaa osan kustannuksistasi.

Matkan peruutusehdot riippuvat aina lipuista ja lentoyhtiöstä.  Mikäli lentoyhtiö peruuttaa matkan, hyvittävät he liput tai tarjoavat tilalle uutta matkaa myöhempänä ajankohtana.

Prolaiset ovat vakuutettu Turvan vakuutuksella

Prolaisena saat automaattisesti ja maksutta matkustaja- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikkialla maailmassa. Matkustajavakuutus kattaa mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Opiskelijoilla matkustajavakuutuksen voimassaoloa on työharjoitteluita ajatellen pidennetty.

Matkustajavakuutuksesta, matkustamisesta ja koronaviruksesta Turva on koonnut verkkosivuilleen tärkeimmät perustiedot, ja päivittää sivua tilanteen kehittyessä.

Turvan verkkosivuilla palvelee chat, joka on auki myös lauantaisin. Voit myös soittaa Turvan palvelunumeroon 01019 5110 (ma-pe 8-18).

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla  

Liiton tapahtumat ja koulutukset

Liiton fyysiset koulutukset ja tapahtumat on peruttu 30. heinäkuuta saakka

Pro on tehnyt päätöksen, että omassa koulutus- ja tapahtumatoiminnassa perutaan fyysisesti järjestettävät tilaisuudet 30. heinäkuuta saakka. Tilaisuudet, jotka ovat järjestettävissä sähköisesti, pidetään. Tällaisia ovat esimerkiksi webinaarit

Pro suosittaa jäsenyhdistyksiään ottamaan omassa toiminnassaan huomioon viranomaisohjeet.

Liiton henkilökunta työskentelee etänä

Liiton toiminta halutaan turvata esimerkiksi mahdollistamalla liiton henkilökunnan täysi etätyöskentely 30. elokuuta saakka. Pro on linjannut, että liiton järjestämät jäsenten, hallinnon tai henkilökunnan ulkomaanmatkat perutaan. Myös matkustamista kotimaassa vältetään.  

Ulkomailta palaavien työntekijöiden edellytetään työskentelevän etätöissä kaksi viikkoa.

Pro seuraa tarkasti hallituksen ja viranomaisten antamien suosituksia.

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla  

Kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta

EWC- ja SE-toiminta yrityksissä

Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoon  tiedottamisen, kuulemisen sekä itse osallistumisen kautta  on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia pitää ennakoida ja käsitellä. Tämän vuoksi EWC:lle ja SE:lle suositellaan seuraavia toimia.

Ota yhteyttä liiton asiantuntijoihin Siirry ylös sivulla