Neuvottelut työajasta alkamassa kemian yrityksissä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Neuvottelut työajasta alkamassa kemian yrityksissä

24.10.2016 klo 12:32
|

Työaikaa pitäisi pidentää, mutta miten? Borealis Polymersin luottamusmies ja Fiskarsin henkilöstöpäällikkö valottavat tilannetta yrityksissä. Kemianteollisuuden ja kulutustavara-alojen työntekijät ja työnantajat kokoontuivat yhteiseen seminaariin Helsingin Ruoholahteen viime viikolla.

Pro Uutiset/kuvat:Nina Tuomainen

Yrityksissä mietitään parhaillaan, miten työaikaa pidennettäisiin 24 tuntia vuodessa ilman, että ansiotaso muuttuu. Ammattiliitto Pro, TEAM, ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN sekä Kemianteollisuus kouluttivat yhdessä yritysten työnantajien edustajia ja luottamusmiehiä tiistaina Pron Unitorilla Helsingin Ruoholahdessa.

Kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaan työajan pidentämisestä sovitaan yrityksissä paikallisesti ja valmista pitää olla tammikuussa 2017.

Työaikapankki on yksi tapa järjestää työaikaa tarpeiden mukaan.

– Niissä harvoissa kemian yrityksissä, joissa työaikapankki on käytössä, on oltu siihen hyvin tyytyväisiä, kertoo kemian sopimusalavastaava Taru Reinikainen Ammattiliitto Prosta.

Kolmivuorotyön pidentäminen hankalaa?

Paikallinen sopiminen on tuttua Esa Teittiselle, joka on porvoolaisen Borealis Polymersin varapääluottamusmies ja osastonluottamusmies.

– Olen työskennellyt 12 vuotta Borealiksella ja paikallinen sopiminen on aina kuulunut toimintakulttuuriin, hän kertoo.

Borealiksen valmistamat polyeteeni- ja polypropeenimuovit menevät pääasiassa putkituotteisiin, teräsputkenpäällystykseen, pakkauksiin sekä kaapelituotteisiin. Yritys työllistää noin 900 henkilöä Suomessa.

Teittinen arvioi, että kiky-sopimuksen vaatimus työajan pidentämisestä onnistuu paremmin päivätyössä kuin kolmivuorotyössä. 

– 37,5 ja 40 viikkotuntia tekevien osalta elementtejä sopimiseen on käytössä enemmän kuin kolmivuorotyön pidentämiseen. Päivätyössä 40 tuntia tekevä voi pidentää päivää 6 minuuttia tai käyttää ruokatuntia.

– Kolmivuorotyössä harvemmin onnistuu, että 12 tunnin vuoron jälkeen voisi jäädä ylitöihin. Silloin se tarkoittaisi että pitäisi tulla lisäksi vapaapäivänä töihin. Tämä asia onkin meillä vielä kesken ja sopimatta. Mutta kovasti me yritetään.

Paikalliset käytännöt haltuun

Paikallisen sopimisen hyvänä puolena Teittinen näkee sen, että Borealiksella on saatu yhtenäistettyä käytäntöjä kuten sovittu, että jos tulee vapaapäivänä palaveriin työpaikalle, matkakuluista maksetaan tietty verollinen kertakorvaus. Aiemmin talon ja osastojen sisällä käytännöt vaihtelivat, toiset saivat korvauksen, toiset eivät.

– Paikallisen sopimisen haaste on siinä, minkä verran luottamusta on puolin ja toisin. Mitä paremmin luotot ja paikallinen johto luottavat toisiinsa, sitä paremmin päästään sopimaan ja sitä paremmin asiat töissä sujuvat.

Suuren teollisuuslaitoksen huolto on mittava operaatio, joka pysäyttää tuotannon.

– Tuotannon seisakkien aikana teemme paljon ylitöitä. Esimerkiksi syksyllä 2017 Borealiksella 2017 alkaa osastoittain etenevä jopa kahdeksan viikon huoltoseisakki. Sen budjetti on kymmeniä miljoonia ja jokainen ylimääräinen päivä maksaa paljon. Siksi työt puristetaan lyhyeen.

Seisakin aikana työpäivä saattaa venyä 14-tuntiseksi.

– Pitkästä päivästä pitää saada sovittua kunnon korvaus tai vapaa. Askelmerkit sovitaan hyvissä ajoin. On kaikkien etu, että asiat sovitaan paikallisesti yhdessä, ettei jokaisen tarvitse sopia työajasta erikseen.

– Ei paikalliset sopimukset aina helposti ole tulleet, mutta lopputulos on hyvä, jos saadaan sujuvia käytäntöjä työpaikalle, varapääluotto Teittinen toteaa.

Kuvassa Esa Teittinen kemianteollisuuden paikallisen sopimisen seminaarissa.

Fiskarsilla sovitaan tuotannon tahdissa

Fiskarsilla on koko Suomen tasolla jonkin verran paikallisia sopimuksia eri yksiköissä, kertoo henkilöstöpäällikkö Jenni Hintzell.

– Enemmänkin varmaan voisi olla, Hintzell pohtii. Hän vastaa Fiskarsilla Suomen HR:stä sekä toimii Suomen myynnin HR:nä.

Yrityksessä sovelletaan kemian ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksia, jotka antavat mahdollisuudet paikallisiin sopimuksiin.

– Tuotannot ovat keskenään erilaisia, mutta painotamme tasavertaisuuteen ratkaisuissamme. Yhdessä yksikössä ei voi toteuttaa kovin erilaista linjaa muihin nähden. Esimerkiksi 24 tunnin työaikapidennys tullaan sopimaan jokaisessa yksikössä ja se koskee koko Suomen henkilöstöä. Ei voi käydä siten, että jokin yksikkö jättäisi tästä asiasta sopimatta ja jatkaisi vanhaan malliin työajan pituuden osalta.

 “Sopimisen palveltava tuotantoa”

Kuluttajatuotteita valmistavan Fiskarsin tuotanto elää sesonkien ja kaupan kysynnän mukaan, lumilapioiden on oltava kaupoissa loppusyksystä ja puutarhatuotteita kysytään keväällä.

– Kyllä paikallista sopimista pitää kehittää niin, että se luo kilpailukykyä henkilöstöpäällikkö Hintzell toteaa.

Hintzellin mukaan hyvä esimerkki on Iittalan lasitehtaalla sovittu työaikajärjestely (tam 36 /12h työvuoro), jossa tuotantoprosessi pyörii tasaisesti. Järjestely on lisännyt tuottavuutta ja lisäksi mahdollisesti vaikuttanut sairauspoissaolojen laskuun. Tämä työaikamalli tarjoaa pidemmät vapaat, jonka aikana työntekijöillä on mahdollisuus palautua.

Paikallisen sopimisen haasteena Hintzell pitää kustannuksia.

– Onnistunut sopiminen vaatii erilaisten business case:ien tarkkaa laskemista, perustelua sekä hyvää taloudellista ymmärrystä. Jos jotain sovitaan, on hyvä ymmärtää millaiseksi kokonaiskustannukset muodostuvat. Esimerkiksi jostakin aiheesta sopiminen saattaa nostaa palkkakuluja, mutta muuten tehostaa tuotantoa. Lisäksi on hyvä muistaa, että mitä ikinä sovitaankin, niin se ei aina miellytä kaikkia. Sopimisen tulee istua käytäntöön.

Jenni Hintzel ja Taru Reinikainen paikallisen sopimisen seminaarissa.

Keskustelua pidetään yllä

Fiskarsilla vuorovaikutus luottamushenkilöiden kanssa on tiivistä. Henkilöstöpäällikkö Jenni Hintzell kertoo, että lähes joka kuukausi tai useammin yksikön johto, HR ja luottamushenkilöt kokoontuvat ja käydään läpi yksikön sen hetken tilannetta ja tulevaa. Pari kertaa vuodessa kokoontuu Fiskarsin Suomen konsernin yhteistoimintaryhmä, joka koostuu  Fiskarsin johdosta, HR:stä, luottamushenkilöistä ja työsuojeluorganisaatiosta.

– Tällä hetkellä kokeilemme pilottina vielä tiiviimpää yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa. Olemme keränneet kokoon Suomi ryhmän, jossa on edustettuna pääluottamushenkilöt henkilöstöryhmittäin, HR ja yhtiöiden toimitusjohtajat

– Voi olla, että kulttuurin muuttuminen vie aikaa, vielä on olemassa jonkin verran vanhaa työnantajan ja työtekijän välistä vastakkainasettelua mutta keskustelukulttuuri on kehittynyt valtavasti avoimempaan suuntaan. Molempien osapuolten yhteisenä tahtotilana on kuitenkin lisätä työntekijöiden sitouttamista yhtiöön. Pohtii Hintzell.

Paikallisen sopimisen seminaaria, johon kokoontuvat sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat, Hintzell pitää hyödyllisenä.

– En ole kokenut tälläista muilla aloilla. Tämä on nykyaikaa, hän sanoo.