Pohjoismaisilta ammattiliitoilta tukea käynnistyviin työehtosopimusneuvotteluihin | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta tukea käynnistyviin työehtosopimusneuvotteluihin

25.9.2019 klo 10:39
|

Pron neuvottelema Ict-alan työehtosopimus toimihenkilöille umpeutuu 31.1.2020 ja neuvottelut uudesta sopimuksesta käynnistyvät 2019 lopussa. Vidar Hovland, UNI Nordic ICTS:n Policy and Project Officer, korostaa solidaarisuuden, yhteistyön ja uusien työkalujen käyttämisen tärkeyttä, jotta neuvotteluissa saavutetaan jäsenten kannalta paras mahdollinen tulos.

Pron neuvottelema Ict-alan työehtosopimus toimihenkilöille on voimassa 31.1.2020 asti ja uuden sopimuksen neuvottelut käynnistyvät kuluvan vuoden lopussa. Vidar Hovlandin, UNI Nordic ICTS:n Policy and Project Officerin, mukaan yleisen mielipiteen puolelleen voittaminen ja mahdollisten työtaisteluiden tukeminen on pohjoismaisesta näkökulmasta tärkeää missä tahansa neuvotteluissa, erityisesti jos niissä joudutaan konfliktitilanteisiin. Kuten tammikuun 2018 finanssialan tilanteessa nähtiin, tuki voi olla virallista, mutta Hovland korostaa myös henkilökohtaisten tuenosoitusten tärkeyttä.

— Kannustan kaikkia tekemään lyhyitä kannustavia videoita, joissa tuetaan liittoa neuvotteluiden aikana. On tärkeää, että ihmiset tietävät, etteivät he ole yksin. Videoita voi julkaista liiton sosiaalisen median kanavissa tai lähettää vaikkapa sähköpostitse liiton toimijoille, Hovland kertoo.

Hovlandin mukaan näillä yksinkertaisilla ja tekijälle ilmaisilla keinoilla voi olla valtava vaikutus neuvottelijoiden ja jäsenten mielialaan. Rajat ylittävä solidaarisuus ja toistemme auttaminen on luonnollinen osa liittojen työtä, Hovland sanoo.

Yhteiset haasteet yhdistävät yli maarajojen

Hovlandin työ UNI Nordic ICTS:n Policy and Project Officerina on käytännössä liittojen ja ihmisten tuomista yhteen, sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Neuvottelutilanteiden lisäksi liittoaktiivit kaikkialla jakavat samoja haasteita, hän kertoo, ja kannustaa ihmisiä liittymään samaan rintamaan yhteisten haasteiden ratkomiseksi.

Hovland kertoo, että tarve täydennyskoulutukselle näyttäytyy yhtenä esimerkkinä maidenvälisistä yhteisistä haasteista. Monet työt muuttuvat tehtäviksi ja samaan aikaan vanhoja työpaikkoja katoaa. Työntekijät tarvitsevat siksi jatkuvasti uusia taitoja ja ammatillista pätevöitymistä. Meidän on tuettava täydennyskoulutuksia entistä enemmän, jotta ihmiset pysyvät mukana työelämän kehityksessä. Hovland lisää, että tämän vuoksi myös työperäisen stressin ja muiden terveysongelmien vähentäminen on tärkeä yhteinen tavoite.

— Tutkimusta, joka hyödyttää yritystemme innovatiivisuutta ja globaalia kilpailukykyä, on tuettava. Ystävämme UNI:ssa ja eurokansanedustajat auttavat meitä löytämään tämänlaisia yhteisiä aiheita liittojen väliltä ja edistämään niitä eurooppalaisessa politiikassa. Erityisesti ICTS-sektorilla EU-sääntelyn vaikutus on suuri, Hovland vastaa kysymykseen siitä, mitä uuden EU-komission tavoitteiden pitäisi hänen mielestään sektorilla olla.

Hovland lisää, että tutkimustyö ja mahdollisten ratkaisujen löytäminen ovat EU:n vahvoja puolia, mutta hän muistuttaa, että on syytä olla tarkkaavainen. Pohjoismaista malliamme on syytä varjella sitä mahdollisesti vahingoittavalta politiikalta, kuten eurooppalaiselta minimipalkalta. Brysselissä päätetty vähimmäispalkka ei yksinkertaisesti sovi meidän yhteiskuntaamme, Hovland toteaa.

Eilisen ja huomisen ajatukset tukevat toisiaan

30-vuotiaan Vidar Hovlandin mielestä on edelleen tärkeää, että olemme läsnä työpaikoilla ja puhumme järjestäytymisen merkityksestä, jäseneduista sekä joukkovoimasta. Hän kehottaa kuitenkin liittoja kokeilemaan myös jatkuvasti jotain uutta.

— On sanottu, että yleisin syy sille, etteivät ihmiset ole vielä liittyneet liittoon on usein, ettei heitä ole pyydetty. Siksi meillä on oltava ihmisiä työpaikoilla kehottamassa uusia työntekijöitä liittymään. Lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös uusia järjestämisen keinoja, Hovland toteaa.

Hovland tarkentaa, että meillä on nyt käytössämme uskomattomia työkaluja, joista emme osanneet edes haaveilla vielä kymmenen vuotta sitten. Voimme tavoittaa melkein kenet vaan esimerkiksi Facebookilla, Instagramissa tai Snapchatissä. Näiden välineiden käyttämisessä olennaista on viesti, mielikuva ja ymmärrys siitä, miten välineiden algoritmit toimivat, jotta mahdolliset jäsenet tavoitetaan. Siksi Hovland kehottaa liittoja kuuntelemaan nuorten jäsentensä ideoita ja harmeja sekä ottamaan heidät mukaan liiton päätöksentekoon ja strategian kehittämiseen.

— Loppujen lopuksi, jos haluamme voittaa huomenna, emme voi rakentaa strategiaamme pelkästään eilispäivän ajatusten varaan, Hovland toteaa lopuksi.