Prolainen ammatti: Hyvän hymyn tekijä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

CRrCC3u7bEQ

Ammatissa Pro -lehti / Marjo Mikola, kuva ja video Tomi Westerholm

Hyvä Hammas Oy:n laboratoriossa Kuopion keskustassa käy humina, kun hammasteknikot valmistavat hampaanhoidossa käytettäviä kojeita ja proteeseja valamalla, hiomalla, juottamalla tai muotoilemalla.

– Pölyisiä työvaiheita on paljon, erikoishammasteknikko Satu Koskela sanoo ja sekoittaa kipsijauheeseen vettä.

Hammasteknikko tekee asiakkaan hampaista otetun jäljennöksen ja työohjeiden perusteella osa- ja kokoproteeseja, siltoja, kruunuja sekä hampaiden oikomiseen ja purennan hoitoon tarkoitettuja kojeita hammaslääkärien toimeksiannosta. Materiaaleina käytetään esimerkiksi posliinia, muoveja ja metallia.

– Hammasteknikon työ on pikkutarkkaa ja vaatii pitkää pinnaa. Yhden työn tekemiseen voi mennä useampi päivä.

Koskela kertoo, että työ vaatii tekijältään luovia ratkaisuja.

– Ammattitaitoa joutuu pitämään yllä, että saa sellaisen suuhun sopivan kojeen kuin hammaslääkäri on tarkoittanut.

Osa viikosta tien päällä

Hammasteknikko tekee yleensä itse yhden proteesin tai kojeen alusta loppuun, mutta etenkin isommissa yrityksissä jotkut erikoistuvat tiettyyn työhön tai menetelmään. Satu Koskela näyttää lapselle tehtyä vaaleanpunaista oikomiskojetta, jossa on perhosen kuva.

– Nämä eivät koskaan ole mukavia pitää, mutta näin se on vähän kivemman näköinen.

Koskela kiinnostui hammasalasta nuorena. Silloin hammasteknikoksi pystyi opiskelemaan Helsingissä ja hänen kotikaupungissaan Kuopiossa. Koskela valmistui vuonna 1996.

Hän jatkokouluttautui erikoishammasteknikoksi, mutta tekee edelleen myös hammasteknikon töitä. Erikoishammasteknikoksi voi opiskella, kun on toiminut hammasteknikkona viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Erikoishammasteknikolla on oikeus ottaa vastaan potilaita ja valmistaa kokoproteeseja.

– Eniten pidän asiakastapaamisista. Keskustelemme asiakkaan toivomuksista, jotta hän saa mieluisat hampaat. Sovituskäynneillä asiakas näkee ja hyväksyy proteesin ennen sen valmistumista.

Satu Koskela ottaa potilaita vastaan Kuopiossa, Varkaudessa, Kangasniemellä ja Mikkelissä, jonne hän ajaa joka viikko.

– Erikoishammasteknikoita on täällä vähän, mutta iäkkäitä ihmisiä paljon.

Proteesiasiakkaat vähenevät

Satu Koskelan mukaan hammasteknikon työ on muuttunut lähinnä materiaalien ja oikomiskojeiden kehittyessä. Työnantaja tarjoaa koulutusta tarvittaessa. Vaikka tulevaisuudessa yhä harvempi on täysin hampaaton ja proteettiset työt vähenevät, esteettinen hammashoito vastaavasti lisääntyy.

– Suuntaus on aikuisten oikomishoitoon ja erilaisiin laminaattikuorien suuntaan.

Satu Koskela aloitti nykyisessä työssään vuonna 2001. Silloisen työnantajan Savon Hampaan osti Hyvä Hammas Oy, jolla on 20 toimipaikalla 58 työntekijää. Heistä noin puolet on Pron jäseniä. Koskela on työpaikallaan ensimmäinen prolaisten luottamusmies. Hän aloitti marraskuussa 2011.

– Työnantaja esitti, että voisimme valita luottamushenkilön, kun porukkaa on niin paljon. Tapaamme koko porukalla pari kertaa vuodessa, mutta yleensä pidämme yhteyttä sähköpostilla ja puhelimella.

Koskelan vapaa-aikaan kuuluu reissaamista tyttären kilpatanssiharrastuksen vuoksi.

– Mieluiten luen ja laitan ruokaa, kesällä kalastan ja sienestän.

 

Prolaisten työtehtävistä kertovat videot löytyvät Pron kanavalta.