Pron yliopistopäivässä pohdittiin yliopistolain toimivuutta ja yliopistojen rahoitusta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pron yliopistopäivässä pohdittiin yliopistolain toimivuutta ja yliopistojen rahoitusta

13.9.2019 klo 12:26
|

Yliopistojen pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen ja aidon yhteistoiminnan kehittäminen vaatii vielä ponnisteluja kaikilta osapuolilta yliopistoissa. Ammattiliitto Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola korostaa, että suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää riittäviä resursseja laadukkaaseen tutkimukseen ja opetukseen.

Pro Uutiset 

 

– Maamme hallitus työntää narulla korkeakoululaitostamme eteenpäin, kun hallitusohjelmassa kaavailtu rahoituksen lisäys uhkaa sulaa suolarahoiksi. Vuoden 2010 jälkeistä henkilöstöresurssien vähentämistä ja rakenteellisten kehittämisten virhearviointeja ei voi korjata pienillä panostuksilla, Niko Simola sanoi avatessaan Pron yliopistopäivän seminaaria 13. syyskuuta Helsingissä.

 

Yliopistojen rahoitus on supistunut merkittävästi vuoden 2011 jälkeen. Reaalisen kokonaisrahoituksen osalta rahoituksen taso on laskenut vuoden 2008 tasolle, ja reaalisen perusrahoituksen osalta ei olla edes vuoden 2002 tasolla. (Allan Seurin ja Hannu Vartiaisen tutkimus v. 2018).

 

Innovaatiot, tutkimus ja niiden tukeminen mahdollistuvat vain turvallisessa toimintaympäristössä.

 

Yliopistot tarvitsevat tekijänsä. Yliopistojen henkilöstön arjessa alkoi vuonna 2010 laajat yhteistoimintamenettelyt ja henkilöstön vähentäminen.

 

– Vuosina 2010–2017 yliopistoista vähennettiin noin 3 000 työntekijää samaan aikaan kun opiskelijoiden sisäänotot lisääntyivät. Suurin osa henkilöstöpoistumasta on ollut muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Tämä on johtanut siihen, että opetus- ja tutkimushenkilöstö tekee myös muun henkilöstön tehtäviä, vaikka yliopistolain piti nimenomaan vapauttaa voimavaroja yliopistojen perustehtäviin.

 

– Henkilöstö kokee osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiensa kaventuneen. Yliopistojen johto ja henkilöstö ovat etäällä toisistaan eikä vuorovaikutus toimi toivotulla tavalla (OKM:n seurantatutkimus).

 

– Yliopistoissa on saatava aikaan tahtotila aidon yhteistoiminnan kehittämiseen. Yhteiset tavoitteet saavutetaan vain yhteisillä toimivilla rakenteilla. Henkilöstöjärjestöt tarjoavat yliopistotyönantajille kumppanuutta tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdessä ollaan enemmän.