Suomalainen ay-liike kehittää globaalia strategiaansa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Suomalainen ay-liike kehittää globaalia strategiaansa

9.9.2019 klo 09:30
|

Työelämän ihmisoikeudet valittiin SASKin toiminnan lähtökohdaksi. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen korostaa suomalaisen ay-liikkeen yhteisen globaalin strategian merkitystä.

Pro Uutiset

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) järjestämässä ay-foorumissa pohdittiin globaalia ammattiyhdistystoimintaa STTK:n, SAK:n ja muiden SASKin jäsenliittojen kesken elokuun lopussa. Maailma muuttuu, ja siksi suomalaisen ay-liikkeenkin on kehitettävä globaalia strategiaansa.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen korosti omassa puheenvuorossaan ay-liikkeen tavoitteellisuutta ja yhteistä toimintaa ja esitti suomalaisen ay-liikkeen globaalin strategian päivittämistä ja sen kirjaamista ylös.

– Liitoilla ei ole eripuraa, mutta kun toimijoita on paljon, olisi tehokasta kirjata ylös yhteiset tavoitteet, mitä haluamme saavuttaa, ja mikä on kunkin toimijan rooli globaalilla tasolla, Malinen totesi.

Strategiassa kuvattaisiin keskeiset tavoitteet eri globaalipolitiikan aloilla, kuten kehityspolitiikassa, kansainvälisissä suhteissa, työelämän sääntelyn kehittämisessä esimerkiksi tuotantoketjujen osalta, ihmisoikeuksien ja yritysvastuun kehittämisessä sekä kauppa- ja veropolitiikassa.

Työelämän ihmisoikeudet toiminnan lähtökohdaksi

SASKin toiminnan päätavoite, yhteiskunnallinen kehitys, on hankalasti mitattavaa. Toinen seminaarin suurista teemoista olikin tulos ja sen mittaaminen. 

SASKin Toiminnanjohtaja Janne Ronkainen korosti muutoksia Suomen kehityspolitiikassa ja niiden vaikutuksia solidaarisuustyöhön. Yksityisen sektorin yritystukien määrä kasvaa ja tavoitteena on työllisyyden parantaminen.  Syntyvien työpaikkojen on kuitenkin oltava kunnollisia ja ay-liikkeen mukana kehittämässä yhteiskuntaa, Ronkainen totesi. SASKin toiminnan perustaksi valitaan ihmisoikeudet nimenomaan työelämän oikeuksien näkökulmasta.  Köyhyyttä poistetaan kehittämällä yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi, ei vain lisäämällä bruttokansatuotetta.

SASKin ohjelmapäällikkö Juha Vauhkonen puhui kehitysyhteistyön tuloksellisuuden mittaamisesta. Tuloksena enää pidetä pidettyjen koulutusten määrää vaan koulutuksen avulla aikaansaatua muutosta.

– Hyviä esimerkkejä tästä ovat Filippiineille saatu pidennys äitiys- ja isyysvapaaseen sekä julkisen sektorin neuvotteluoikeus. Ne molemmat olivat usean vuoden taistoja, joissa SASK ja suomalaiset liitot olivat tukemassa liittojen työtä merkittävällä panoksella, toteaa Pron kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen.