Vähemmän rutiineja, enemmän työelämätaitoja | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Teksti: Pirkko Koivu

Alueisännöitsijä Annu Keskitalo ja palveluneuvoja Niina Ojala voivat nykyisin keskittyä varsinaisiin töihinsä kuten kiinteistöissä käymiseen ja asiakkaiden palvelemiseen, kun toimistorobotti hoitaa rutiinit.

Keskitalo ja Ojala ovat töissä oululaisessa Sivakassa, joka on noin 8 000 asuntoa omistava vuokrataloyhtiö. Työpaikalle hankittiin viime vuoden puolella toimistorobotti Uuno. Tosin tarkalleen ottaen kyseessä on ohjelmisto, ei fyysinen laite.

Niina Ojalaa robotti auttaa muun muassa hakemalla valmiiksi listauksen määräaikaisista vuokrasopimuksista ja tarkistamalla asuntoa hakeneiden luottotiedot. Robotti myös lähettää automaattisen muistutussähköpostin asiakkaalle, jos tämä ei ole vastannut asuntotarjoukseen.

Sivakan isännöitsijöille robotti käsittelee päivittäin pienet tyhjien asuntojen sähkölaskut. Näin heidän käsiteltävikseen tulee kuukaudessa noin parisataa laskua vähemmän kuin aikaisemmin. Turhauttava tehtävä on saatu ajankäytöstä pois, isännöitsijöillä on enemmän aikaa kiertää kentällä.

– Aikaisemmin laskut käytiin yksitellen läpi, tarkastettiin, hyväksyttiin ja laitettiin sitten kiertoon, Annu Keskitalo sanoo.

Yritykset eivät tiedä, mihin mennään

Tekoäly tekee tuloaan toimistoihin, mutta suurin murros on vasta edessä, sanoo Antti Hakala, joka johtaa Pron finanssisektoria sekä ICT- ja viestintäsektoria. Hän uskoo, että esimerkiksi finanssialalla, perintäalalla ja teleoperaattoreilla robottien kehitys tulee vielä nopeutumaan.

Älykäs teknologia korvaa ihmistyötä esimerkiksi asiakaspalvelussa. Entisen puhelimeen jonottamisen sijaan asiakkaat keskustelevat robotin kanssa tai kirjoittavat asiansa chattiin, jossa robotti vastaa kysymykseen ja vasta kun sen taidot loppuvat, asiakas pääsee chattaamaan asiakaspalvelijan kanssa.

Pro on ollut mukana ICT-alan kehittämishankkeessa, jossa on selvitetty, miten työ, työvoiman ja koulutuksen tarve muuttuvat tulevaisuudessa. Hakalan mielestä on ollut hämmentävää huomata, että yrityksissäkään ei vielä tiedetä, millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan.

– Monet, joiden kanssa olen keskustellut, ovat sanoneet, että uutta työtä ja uudenlaisia työtehtäviä syntyy. Mutta sitä ei tiedetä, millaisia ne tehtävät ovat – joten koulutustakaan ei vielä osata suunnitella.

Verkostoitujia ja tiimityöläisiä tarvitaan

Kun rahoitusalalla on selvitetty tarvittavia tulevaisuuden taitoja, ovat työntekijät, koulutusorganisaatiot ja työnantajat korostaneet yleisiä työelämän taitoja.

– Tarvitaan vuorovaikutustaitoja, asiakaspalvelun, tiimityön, verkostoitumisen ja projektinjohdon taitoja. Ne ovat tärkeämpiä kuin vaikkapa rahoitusalalla jonkin yksittäisen sijoitusinstrumentin tunteminen, Antti Hakala kertoo.

Pro onkin korostanut sekä jäsenilleen että työnantajille uudelleen kouluttautumista. Jäseniä rohkaistaan tarttumaan tilaisuuksiin.

– Tuemme sitä, että porukassa syntyy halu kouluttautua ja että työyhteisö järjestää uudelleenkoulutusta, jotta ei lähdetä sille tielle, että ihmiset irtisanotaan ja palkataan uudet tilalle.

Älykäs teknologia voi tehdä työstä mukavampaa. Esimerkiksi Annu Keskitalo ja Niina Ojala eivät haluaisi palata aikaan ennen toimistorobottia.

– Paljon hiiren klikkauksia, kopiointia ja siirtoa on jäänyt pois. Työ on mielekkäämpää, kun aikaa ei mene mekaanisiin klikkauksiin. Voin tarjota asiakkaille parempaa ja nopeampaa palvelua, Niina Ojala sanoo.

Työpaikan menetystä he eivät pelkää, työt eivät ole rankasti vähentyneet.

– Kannattaa muistaa, että ihmistä tarvitaan kuitenkin robottien kehittämisessä ja ylläpidossa. Itsekin olin mukana robotin kehitysvaiheessa, sanoo Annu Keskitalo.

Lisää epävarmoja työsuhteita

Antti Hakalan tietoon ei ole tullut uudelleenjärjestelyjä tai irtisanomisia, joita suoraan perusteltaisiin nimenomaan roboteilla. Karri Lybeck on Pron työvapaalla oleva ICT-alan sopimusalavastaava, joka parhaillaan on parhaillaan töissä UNI Global Unionilla ja toimii kansainvälisesti tekoälyn ja työn eettisten kysymysten parissa. Hänkään ei usko, että työt sinänsä loppuvat, mutta työnteko voi perustua entistä enemmän epävarmoihin työsuhteisiin.

– Iso kysymys on, miten automatisaation hedelmät jaetaan ja onko 40-tuntinen työviikko tulevaisuudessa tarpeen. Siirtyvätkö rutiinityöt, joita tekoäly ei voi tehdä halvan työvoiman maihin, Lybeck, pohtii.

Työntekijällä oikeus olla irti laitteista

Älykäs teknologia tuo mukanaan muitakin huolenaiheita. Jos esimiestehtävätkin automatisoidaan, voi ongelmaksi nousta ihmiskontaktien puute työssä. Toinen huoli liittyy työ- ja vapaa-ajan hämärtymiseen, tulevaisuudessa työntekijän on tiukemmin pidettävä kiinni oikeudestaan olla irti laitteista vapaa-aikanaan. Karri Lybeck kertoo, että esimerkiksi tietoliikenneyhtiö Telefonicalla on liittojen kesken sovittu oikeudesta olla tavoittamattomissa.

Tekonologia tekee mahdolliseksi myös työntekijän monitoroinnin ja valvonnan.

– On yhä helpompaa vahtia työntekijän jokaista liikettä, työsuorituksia, jopa äänenpainoja tai pulssia. Kun tämä yhdistetään töiden vaativuuden kasvamiseen ja tulosjohtamiseen, liitoilla on tärkeä rooli neuvotella selkeät rajoitukset monitoroinnille.