Miten talous saadaan vauhtiin koronan jälkeen? Sixten Korkman Pron haastattelussa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Miten talous saadaan vauhtiin koronan jälkeen? Sixten Korkman Pron haastattelussa

2.11.2020 klo 15:15
|

Miten koronan jähmettämä talous saadaan liikkeelle ja työpaikkoja lisää? Entä mitä taloustieteilijä Sixten Korkman miettii ay-liikkeen merkityksestä ja paikallisesta sopimisesta? Pron talouspoliittinen asiantuntija Ozan Yanar keskustelee taloudesta Pron uudessa haastattelusarjassa videolla.

pro_goes_future_-_haastattelussa_sixten_korkman_

Koronan aiheuttamaa kriisiä kannattaa lieventää tukemalla työttömiä, kotitalouksia, yrityksiä ja kuntia, arvioi taloustieteilijä Sixten Korkman.

- Velanotosta sopii olla huolissaan, mutta huoli on nyt kuitenkin toisarvoinen suhteessa siihen, että pidetään talous pyörimässä. Näin ajatellaan kaikkialla ympäri Eurooppaa. Se on sinänsä aika hämmästyttävää, kuinka nopeasti suhtautuminen velkaan on muuttunut.

Mistä lisää työpaikkoja?

Kaipolan tehtaan sulkeminen aiheutti keskustelua suomalaisen työn hinnasta ja toisaalta tehtaan sulkemisen ajoituksesta.

– Osittain on kysymys siitä, että Suomessa on halvempaa sulkea tehdas kuin useammassa muissa maissa. Ekonomistikunta ei kuitenkaan välttämättä ole sitä mieltä, että pitää vaikeuttaa tehtaiden sulkemista, koska se nostaa myös investointikynnystä, arvioi Korkman.

Työllisyysasteen nostamista keskellä koronaa Korkman ei pidä realistisena.

– Me emme pysty nostamaan työllisyysastetta kahden tai kolmen seuraavan vuoden aikana. Koronasta ja tästä ankeasta suhdannetilanteesta johtuen se ei ole realismia.

Nyt voidaan tehdä panostuksia, jotka ajan myötä nostavat työllisyyttä. Näitä ovat esimerkiksi oppivelvollisuusiän nosto, panostukset lapsiperheisiin ja nuorison syrjäytymisen estäminen. Nämä toimet tukevat työllisyyttä ja vähentävät sosiaalikuluja tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Korkman uskoo tutkimus- ja kehityspanostuksiin.

– Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ovat tärkeimpiä pitkällä aikavälillä. Ei meillä ole muita menestymisen reseptejä. Mutta kyllä menestymisen voi tärvellä huonolla hintakilpailukyvyllä.

Taloustieteilijän mukaan valtion rooli taloudessa on todella tärkeä.

– Tämä kriisi on meille opettanut, että ainoa, joka voi yhteiskuntaa pelastaa on valtiovalta. Vaikka me vannomme markkinatalouden nimiin, se ei tällaisia kriisejä ratkaise, vaan siihen tarvitaan valtiovaltaa ja poliittisia ratkaisuja.

Mitä työmarkkinajärjestöt voivat tehdä?

Pelot paikallista sopimista kohtaan ovat Korkmanin mukaan liioiteltuja sekä työnantaja- että työntekijäpuolella.

– Paikallinen sopiminen ei ole on joku ”seesam aukene”, josta sitten yhtäkkiä työllisyysaste ponnahtaa aivan uusiin lukemiin. Se on kuvittelua. Mielellään tästä asiasta kuulisi asiantuntijoita, kuten vaikkapa akateemisia tutkijoita, taloustieteilijä Sixten Korkman toteaa.

Työmarkkinaosapuolten toimintaa koronakriisin alussa, kun lomautuksista ja työttömyysturvasta sovittiin, voi pitää tyydyttävänä, mutta Korkman odottaa osapuolten pystyvän parempaan.

Muiden pohjoismaiden työmarkkinamalleista voisi Suomessakin ottaa oppia.

– Tanskassa nuoret ovat suomalaisia paremmin mukana työelämässä, Ruotsissa yli 55-vuotiaat. Ruotsissa paikallinen sopiminen on meitä edellä ja varmaan osansa on silläkin, että Ruotsissa ay-liikkeen edustus näkyy myös yhtiöiden hallituksissa.  

Ammattiyhdistysliikkeeltä Korkman odottaa tulevaisuudessa entistä enemmän konsultoivaa ja yhteistyöhakuista roolia.

– Yritykset voivat siirtyä ulkomaille, mutta työvoimalle ei ole yhtä helppoa. Siksi ay-liikkeen intressissä on rakentaa luottamukseen ja yhteistyöhön perustuva järjestelmä, jossa tämä pieni kylä nimeltä Suomi pärjää kylmässä maailmassa.