Uuden keskusjärjestön projektipäällikkö Juha Heikkala: Päivitetään ay-liike 2020-luvulle | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Uuden keskusjärjestön projektipäällikkö Juha Heikkala: Päivitetään ay-liike 2020-luvulle

17.6.2015 klo 10:03
|

Keskusjärjestön tavoitteena on saada yhteisellä äänellä lisää voimaa vaikuttamiseen. Nuoria ja maahanmuuttajia lähestytään toimintakulttuuria uudistamalla.

Kuva: Juha Heikkalan tausta on urheilujärjestöissä.

Uusi keskusjärjestö/Unionimedia/Pekka Kaipainen

Viime vuoden marraskuussa 22 ammattiliiton puheenjohtajat esittivät nykyisten keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen yhteistyön tiivistämistä. Siitä lähti liikkeelle selvitystyö uuden keskusjärjestön perustamiseksi.

Nyt hankkeessa on mukana 49 ammattiliittoa eri keskusjärjestöistä ja juna kulkee eteenpäin. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2017 alusta.

Projektipäälliköksi valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala on tuttu mies useissa järjestöissä, erityisesti urheilu- ja muissa kansalaisjärjestöissä. Niitä kehittäessään hän on törmännyt samoihin asioihin, jotka tulevat vastaan myös ay-liikkeessä.

­­­– Suomalaisella yhdistystoiminnalla on kunniakas historia, yhdistyksiä on perustettu yli 200 000. Kokouksiin osallistuminen on kansanperinnettä, johon nuoret sukupolvet eivät enää taivu. Sen rinnalle on tullut verkostomaista toimintaa, jossa haetaan epämuodollisesti yhteisiä näkemyksiä ja aletaan toimia.

Hänen mukaansa uuden keskusjärjestön perustaminen lähti liikkeelle, koska järjestöillä on huoli siitä, miten esimerkiksi nuoret ja maahanmuuttajat saadaan mukaan. Toinen ajatus on saada yhteisellä äänellä vahvempaa vaikuttamista.

Toimintamallit 2020-luvulle

Uuden keskusjärjestön perustaminen ei ole Heikkalan mukaan saneeraushanke, vaan tavoitteena on saada nykyisillä resursseilla enemmän aikaan.

– Tämä ei ole myöskään koneiston viilaamista, vaan haetaan uutta alkua tekemiseen. Nyt ollaan päivittämässä ay-liikettä 2020-luvulle. Se lähtee liikkeelle uuden keskusjärjestön perustamisesta ja sen toimintakulttuurista. Liittojen asemaan ei puututa, mutta totta kai tässä näytetään esimerkkiä.

Toimintakulttuurin muuttamisessa tärkeintä on nähdä työelämän muutos ja nuorten sukupolvien erilainen tapa toimia. Tämä onkin Heikkalan mieliaihe, jota hän on tutkinut ja käynyt ”saarnaamassa” erilaisissa järjestöissä.

– Kaikissa keskusteluissa tulee esiin nuorten erilaiset tavat toimia. Omaehtoisuus, itse tekeminen, räätälöinti. Kun uudet sukupolvet tulevat työpaikoille, heillä ei ole samanlaista käsitystä työstä kuin vanhemmilla. Heillä on omia ajatuksia ja ideoita, miten asiat voisi tehdä toisin - ja he kertovat sen.

– Nuoret sanovat itse, koska siirtyvät kolmipäiväiseen työviikkoon tai pidemmälle lomalle. He ovat tottuneet kulutusyhteiskunnassa siihen, että heillä on oikeuksia, ja koulu opettaa itseohjautuvuuteen. Tietysti se näkyy myös työpaikoilla ja järjestöissä.

Heikkalan mukaan uuden keskusjärjestön rooli on olla ennakoiva asiantuntija ja auttaa liittoja näiden muutosten tunnistamisessa ja uusien toimintamallien luomisessa.

Yhdellä äänellä lisää painoarvoa

Uuden keskusjärjestön tavoitteena on lisätä ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Se haluaa olla ”vahva vaikuttaja ja sopija”. Kun tässä yhteydessä puhutaan työnjaosta uuden keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen välillä, liikutaan herkällä alueella.

– Periaate on, että ei puututa liittojen asemaan niiden omassa ammatillisessa edunvalvonnassa. Mutta tulevan syksyn aikana etsitään niitä asioita, joissa painoarvoa voidaan lisätä puhumalla yhteisellä äänellä. Onhan se myös EK:n vastavoima, taho joka voi puhua palkansaajien ja itsensä työllistäjien nimissä.

Muutenkin uuden keskusjärjestön rooli täsmentyy erilaisissa työryhmissä syksyn aikana. Heikkalan mukaan se tulee keskittymään valikoituihin isoihin yhteiskunnallisiin asioihin ja niistä sopimiseen.

– Viime kädessä homman idea on, että ammattiyhdistysliikkeen toiminta vaikuttaa kaikkien palkansaajien ja yksinyrittäjien elämään niin, että he voivat hyvin työssään ja elämässään, tiivistää Heikkala.

Uusi alku, uusi brändi

Juha Heikkalan mielestä ammattiyhdistysliike tekee paljon hyviä asioita. Ihmiset pitäisi vain saada laajemmin tuntemaan, että he ovat mukana jossain suuremmassa.

– Haluamme tai emme, elämme huomio- ja merkitystaloudessa. Silloin mielikuvilla ja brändillä on suuri merkitys siinä, millaisen vastaanoton ay-liike saa kansalaisten keskuudessa.

Eräs ratkaiseva kysymys on, miten hyvin ay-liike tuntee jäsenensä. Heikkala muistuttaa, että monet yritykset tietävät jo lähes reaaliajassa, miten heidän asiakkaansa käyttäytyvät, ja miten heitä pitää palvella.

– Olemme siirtymässä perinteisestä suomalaisesta järjestelmästä siihen, että asiakas tai jäsen on kuningas. Ne järjestöt, jotka onnistuvat tässä muutoksessa, ovat tulevaisuuden voittajia.