Kunnanvaltuustoissa tarvetta yksityissektorin asiantuntijoille | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Kunnanvaltuustoissa tarvetta yksityissektorin asiantuntijoille

27.9.2016 klo 09:57
|

Kunnan menot kasvavat, kun kunnanvaltuustoon valitaan kunnan työntekijöitä, kertoo tuore tutkimus.
 – Kunnanvaltuustot kaipaavat myös yksityisellä sektorilla työskentelevien näkemyksiä ja osaamista, sanoo elinkeinopoliittinen asiantuntija Henrik Haapajärvi Prosta. Asiaan voi vaikuttaa asettumalla ehdolle kuntavaaleissa.

Pro Uutiset

Kunnan menot kasvavat, kun valtuustoon valitaan kunnan omia työntekijöitä. Kansainvälinen tutkimus osoitti, että jokainen valtuustossa istuva kunnan työntekijä kasvattaa kunnan vuosittaisia menoja keskimäärin yhden prosentin. Tutkimuksesta kertoi tänään tiistaina Helsingin Sanomat.

Yrityksissä työskentelevien näkemyksille olisi kunnanvaltuustoissa tarvetta ja tilausta, arvioi elinkeinopoliittinen asiantuntija Henrik Haapajärvi Ammattiliitto Prosta.

– Prolainen havaitsee herkemmin tarpeet, joita myös muilla yksityisellä puolella työskentelevillä toimihenkilöillä on.

Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017 ja eri puolueet keräävät parhaillaan ehdokaslistojaan täyteen. Prolaisten kannattaa asettua ehdolle kunnallisvaaleissa 2017, toteaa Haapajärvi.

– Kunnissa päätetään iso osa meidän kaikkien käyttämistä yhteiskunnan palveluista ja niiden tasosta.

Mihin kunnanvaltuuston päätökset vaikuttavat?

– Lähiterveyspalvelut, virkistys- ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito, asuntorakentaminen, teiden ylläpito, puhdas elinympäristö, kulttuuritoiminta, homekoulujen korjaaminen, päiväkotien sijoittuminen sekä kunnan elinkeinoelämän elinvoimaisuus ovat esimerkkejä siitä, mistä kunnanvaltuustossa päätetään.

– Jos sote-uuditus viedään maaliin istuvan hallituksen kaavailemalla tavalla korostuu yksityisen sektorin osaamisen tarve kunnallisessa päätöksenteossa entisestään, Haapajärvi huomauttaa.

Asetu ehdolle kuntavaaleissa

Nyt on oikea aika toimia, jos olet kiinnostunut kehittämään omaa elinympäristöäsi tai vaikuttamaan julkisten palveluiden saatavuuteen.

–  Ole yhteydessä oman kuntasi puolueisiin tai muiden ehdokaslistojen toimijoihin ja he auttavat sinua ehdokkuuden kanssa eteenpäin, neuvoo Haapajärvi.

Vaikka valtuustopaikka jäisikin saavuttamatta, ehdolla oleville on vaalien jälkeen jaossa paikkoja kuntien lautakunnissa, missä pääsee myös viemään ideoitaan ja ajatuksiaan eteenpäin.

Mikä tutkimus?

Kuntien menot näyttävät kasvavan sitä mukaa kuin kuntatyöntekijöiden osuus kasvaa kunnanvaltuustossa. Jos tietyn sektorin edustus on vahva, menolisäys kohdistuu juuri tähän sektoriin, havaitsi tutkimus.

Tutkimus tehtiin yhteistyönä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n sekä Jyväskylän, Leuvenin ja Tukholman yliopistojen tutkijoiden kesken. Aineistona olivat kaikki Suomen valtuustot neljänä vaalikautena vuosina 1996–2012. Näinä vuosina istuneissa valtuustoissa kuntatyöntekijöiden osuus oli keskimäärin 26 prosenttia kaikista paikoista.

Tutkimuksen havainnot ovat keskiarvoja. Kuntatyöntekijöiden osuudet vaihtelevat kunnittain.

Kuntatyöntekijöiden valtuustoedustuksen on aiemmin katsottu voivan luoda eturistiriidan, koska valtuutetut tekevät, ainakin epäsuorasti, omiin työpaikkoihinsa ja työoloihinsa liittyviä päätöksiä.

Tutkijoiden mukaan tutkimus ei osoita, että kuntatyöntekijöiden panos olisi välttämättä kokonaisuuden kannalta haitallista. Nämä voivat myös tuoda asiantuntemusta alansa palveluiden tehokkaasta järjestämisestä ja parantaa päätöksenteon laatua.