Kuntapäättäjä voi kirittää kuntaa paremmaksi | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Kuntapäättäjä voi kirittää kuntaa paremmaksi

17.3.2017 klo 08:56
|

Ammattiliitto Pro on julkaissut kuntavaalitavoitteensa. Pro haluaa, että kunnissa panostetaan entistä vahvemmin elinkeinopolitiikkaan. Kunnat voivat vaikuttaa monin eri keinoin siihen, että kunnissa olisi mahdollisimman hyvät edellytykset yrittää ja menestyä.

Pru Uutiset

Miksi Ammattiliitto Prolla on omat kuntavaalitavoitteet? Eikö tärkeitä työmarkkina- ja elinkeinopolitiikan päätöksiä tehdä eduskunnassa? 

Kuntavaalien merkitys työllisyydelle ja yrityksille on helppo avata muutaman avainluvun kautta:

  • Kuntien yhteenlasketut menot vuonna 2015 olivat 45 miljardia euroa. Tämä luku on lähes samaa mittaluokkaa valtion budjetin kanssa.
  • Kuntien osuus Suomen bruttokansantuotteesa on lähes 25 prosenttia.
  • Kunnat käyttävät yrityspalveluiden tarjoamiseen vuosittain noin 500 miljoonaa euroa.
  • Kunnat omistavat noin 1,3 miljardin euron edestä kiinteistöjä, joissa toimii yrityksiä.
  • Kunnat tukevat yritystoimintaa esimerkiksi kehitysyhtiöiden, teollisuuskylien ja teknologiakeskusten kautta.

Kunnanvaltuutettujen päätökset vaikuttavat siis merkittävästi alueen työllisyyteen ja talouteen. Kunnat kitkevät maaperän niin, että yrityksillä on hedelmällinen kasvualusta – tai tämän tulisi ainakin Ammattiliitto Pron näkemyksen mukaan olla tavoite.

Kuntapäättäjät kasvattamaan työpaikkoja

Jokaiseen kuntaan on saatava uusi rakenne- ja teknologiamuutoksiin vastaava digiajan elinkeinopoliittinen ohjelma. Koska kunnilla on suuri vastuu pitkäaikaistyöttömyyden kasvun taittamisessa, tulee yritystukien myöntämisessä painottaa työllistämistä.

Eri toimijat palkansaajista ja elinkeinoelämän edustajiin, yrittäjät, oppilaitokset ja korkeakoulut sekä alueella toimivat järjestöt on otettava täysipainoisesti mukaan kuntien elinkeinopolitiikan valmisteluun.

Kaupungit ja maaseutu yhteistyöhön

Suomalaiset muuttavat ja keskittyvät yhä tiiviimmin maakunnallisiin kasvukeskuksiin. Tämän vuoksi kuntien tulee rakentaa parempia yhteistyöverkostoja kasvukeskusten ja autioituvien ympäryskuntien välille. Siksi yhteistyötä palvelujen tuotannossa on lisättävä. Se tarkoittaa, että maankäyttöä, asumista, koulutusta ja liikennettä suunnitellaan yhdessä.

Kuntien välisen yhteistyön kautta rajalliset resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön koulutukseen, liikenteeseen, asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Kouluista ei kannata pihistää

Korkea osaaminen ja osaamisen jatkuva ylläpitäminen edistää kilpailukykyä aina paikallistasolla asti. Aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjontaa tarvitaan kaikkialle Suomessa. Siksi on olennaista, että jokaisessa suomalaisessa oppilaitoksessa annetaan laadukasta koulutusta.

Kunnilla on merkittävä rooli toisen asteen oppilaitosten ohjauksessa sekä alueidensa ammattikorkeakoulujen kehittämisessä.

Kunta voi ostaa kotimaista ja kekseliästä

Uudistamalla kuntien hankintojen kilpailutusehtoja voidaan tukea paikallista innovatiivisuutta sekä kotimaista yritystoimintaa. Hankintaosaamista tulee lisätä; hankinnoissa pitäisi korostaa entistä enemmän laatukriteereitä pelkän hinnan sijaan.

Kuntien on varmistettava, että tuottajat kunnioittavat työehtoja ja että kunnan palvelutuottajien toimintatavat ovat ympäristön näkökulmasta kestäviä. Kuntien hankintatoiminnassa tulisi suosia uusia Innovatiivisia ratkaisuja entistä enemmän.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin En osta halvinta -kampanjassa kuntavaaliehdokas voi sitoutua vastuullisiin hankintoihin. 

Kunnan asuntojen hinnat ja sisäilma kuntoon

Asumisen kalleus syö palkansaajien ostovoimaa, asuntopolitiikkaa tulee terävöittää kunnissa. Kuntien omistamien rakennuksien korjausvelkaa on lähdettävä kiireesti lyhentämään. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä homekorjauksiin ja sisäilmaongelmien torjumiseen.

Asuntopolitiikan tulee palvella koko yhteiskunnan etua. Kaavoituksessa tulee ottaa paremmin huomioon palvelujen saatavuus ja ihmisten työmatkaliikenne, myös uusilla asuinalueilla.