Kymmenen faktaa VVO:sta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Kymmenen faktaa VVO:sta

9.9.2016 klo 14:14
|

VVO on otsikoissa, koska sen omistajat päättävät lisäosingosta syyskuun puolivälissä. Yhtiö myi 8 000 asuntoa Y-säätiölle ja on nyt aikeissa palauttaa myytyjen asuntojen pääomaa omistajille. Ongelma tuntuu olevan se, että omistajiin kuuluu työeläkeyhtiöiden lisäksi ammattiliittoja. Pro on yksi niistä.

Pro Uutiset

Julkista keskustelua käydään nyt siitä, saako ay-liike osallistua kannattavaan liiketoimintaan ja miksi osingoista ei makseta veroa. Mistä on kyse? Pron talousjohtaja Jani Salenius vastaa kymmeneen kysymykseen.

1 Mikä on VVO?

Vuokra-asuntokonserni VVO tarjoaa monipuolista vuokra-asumista erilaisiin elämäntilanteisiin. VVO toimii liiketoiminnallisin tavoittein ja sillä on 32 000 vuokra-asuntoa Ruuhka-Suomessa. VVO:n markkinaosuus on 4,4 prosenttia Suomen 800 000 vuokra-asunnosta.  

– VVO on pieni toimija vuokramarkkinoilla. Yrityksellä ei ole minkään kaupungin alueella niin merkittävää asemaa verrattuna esimerkiksi kunnalliseen vuokraajaan, että VVO voisi vaikuttaa markkinahintoihin, kertoo talousjohtaja Jani Salenius Ammattiliitto Prosta.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) vuokraa lähes 90 000 asuntoa.

2 Miten VVO on syntynyt?

VVO:n perustivat vuonna 1969 SAK ja sen 16 jäsenliittoa sekä E-osuustoimintaliike. Valtakunnallisen vuokratalo-osuuskunnan tavoitteena oli vastata asuntopulaan ja tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaupungeista. Vuonna 1997 VVO muutettiin osakeyhtiömuotoon. Vuonna 2016 yhtiö myi suurimman osan valtion tukemista vuokra-asunnoista, joihin pääsi sosiaalisin perustein ja keskittyi vapaarahoitteisten asuntojen vuokraamiseen.

3 Millaisia asuntoja VVO vuokraa?

VVO vuokraa vapaarahoitteisen Lumo-brändin alla markkinaehtoisia asuntoja.  Näiden noin 31 000 asunnon keskineliövuokra on 14,30 euroa. 

VVO-konserni ei ole markkinoiden halvin, muttei myöskään kallein vuokranantaja. Tutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia asukkaista on valmis suosittelemaan VVO-konsernin asuntoja, eli asukkaat ovat tyytyväisiä.  Asuntojonossa on pienen kaupungin verran ihmisiä, jotka haluavat tulla asumaan VVO:n asuntoihin.

– VVO työllistää noin 300 asumisen ja kiinteistöalan ammattilaista, ja se osaltaan selittää menestystä. Koko ketju huoltoliikkeistä isännöitsijöihin ja vuokralaisten palveluihin toimii, kertoo talousjohtaja Salenius.

4 Kuka omistaa VVO:n?

VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajia on yhteensä 60. Suurimmat osakkaat ovat eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma, joiden lisäksi omistuksia on myös ammattiliitoilla kuten Metalliliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Rakennusliitto, yksityisen sektorin asiantuntijoiden Ammattiliitto Pro, Palvelualojen Pam, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Teollisuusalojen Team ja sosiaali- ja terveysalan ammattiliito Tehy. Pro omistaa 7,5 prosenttia osakkeista.

5 Millä tavalla vuokrausbisnes tukee Pron tavoitteita?

Pron jäsenten ja vuokra-asukkaiden etu on, että vuokra-asuntoja on tarjolla. Työssäkävijät tarvitsevat asuntoja kaupungeista ja tällä hetkellä niitä on liian vähän. Helsinki kasvaa lähivuosina noin 7 000 asukkaalla joka vuosi, kertoo Helsingin tietokeskuksen tuore, vuosia 2016–2050 kuvaava ennuste.

Prolle on tärkeää, että VVO:n jakokelpoisesta tuloksesta puolet käytetään uuden asuntokannan rakentamiseen, kuten nyt tapahtuu. Ilman uutta asuntotuotantoa vuokrat nousisivat nykyistäkin nopeammin.

6 Millaisia osinkoja Pro saa VVO:sta, ja miten osinkorahat käytetään?

VVO jakoi osakkailleen vuonna 2015 osinkoa 22,2 miljoonaa euroa, josta Pron osuus oli noin 1,65 miljoonaa euroa. Osingot ovat tärkeä osa ammattiliiton taloutta, ja ne käytetään jäsenten palveluihin, kuten työsuhdeneuvontaan ja oikeusapuun. Pro haluaa antaa jäsenille hyvää palvelua, ja se rahoitetaan sekä jäsenmaksuilla että sijoitustoiminnalla.

Tähän asti Pron jäsenistö on ollut sitä mieltä, että ammattiliitto voi olla mukana kannattavassa liiketoiminnassa.

– VVO on tärkeä osa liiton omaisuutta. Vahva tase tuo uskottavuutta neuvottelupöydissä työnantajien kanssa, toteaa talousjohtaja Salenius.

7 Millaista tulosta VVO tekee?

Asunto-omaisuuden käypä arvo oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2014 ja 3,9 miljardia euroa kesäkuussa 2015. Yhtiön tuloskehitys on hyvä. Liikevaihto 2015 oli 370 miljoonaa euroa, edellisvuonna 356 miljoonaa. Jakokelpoisesta tuloksesta jaettiin osinkoina viisi euroa osakkeelta eli yhteensä 37 miljoonaa euroa.

– Tuloksesta maksettu osinko on aina ollut hyvin maltillinen verrattuna siihen, mitä se voisi olla, toteaa talousjohtaja Salenius.

Voitonjaosta päättävät osakkaat. Jakokelpoisesta tuloksesta merkittävän osan omistajat jättivät yhtiöön vahvistamaan tasetta.  Vahva tase alentaa rahoituskustannuksia, kun uusia vuokra-asuntoja rakennetaan.

Uudistuotantoon, ostoihin ja asuntokannan korjaamiseen käytettiin yli 250 miljoonaa euroa.

VVO-konserni on investoinut viiden vuoden aikana 1,5 miljardia euroa markkinaehtoisen vuokra-asuntotarjonnan kasvattamiseen. Investoinnit työllistävät rakennusalalla ja uudistuotannolla on valtiolle satojen miljoonien positiivinen verovaikutus.

Marraskuussa 2015 VVO päätti myydä Y-Säätiölle yli 8 000 lainatuettua vuokra-asuntoaan. Kaupan takia VVO:n hallitus kokoontuu 15. syyskuuta päättämään myytyjen asuntojen pääoman palautuksesta omistajille.

8 Mihin vuokra-asumisen tuottoja käytetään?

VVO pitää vanhat asunnot kunnossa ja rakentaa uusia. Tavoitteena on, että vuonna 2018 VVO:lla on 45 000 asuntoa kasvukeskuksissa.  Parhaillaan on käynnissä 1 300 asunnon rakennusohjelma.

Asuntojen keski-ikä on 30 vuotta, ja korjausvelkaa on torjuttava. VVO käyttää asuntojen korjaamiseen esimerkiksi tänä vuonna 100 miljoonaa euroa, mikä on neljä euroa asuinneliömetriä kohti kuukaudessa koko asuntokannalle jaettuna.

9 Miksi vuokrat nousevat vuosittain, vaikka korot ovat alhaalla?

VVO:n Lumo-asunnoissa vuokrien nousu on ollut viime vuosina noin kolme prosenttia vuodessa. Vaikka korot eivät ole nousseet, asuntojen ylläpitokustannukset ovat kallistuneet vuosittain. Eniten vaikuttavat jätemaksujen, energiatariffien ja kiinteistöveron nousu.

– Jos vuokra- asumisen hintaa halutaan hillitä, olennaista on vuokra-asuntotarjonnan kasvattaminen. Lainsäätäjät ja päättäjät voisivat vaikuttaa asumisen hintaan tarkastelemalla tonttimaan hintaa, karsimalla sääntelyä ja muuttamalla rakennusmääräyksiä, pohtii talousjohtaja Salenius.

10 Miksi ay-liike ei maksa osingoista veroa?

Ammattiliitot on määritelty yhdistyslaissa yleishyödylliseksi yhdistykseksi kuten esimerkiksi partiolaiset, martat ja yrittäjäjärjestöt. Yleishyödylliset yhdistykset eivät maksa sijoitustoiminnan tuotoista veroa.

Toisaalta yleishyödyllinen yhdistys maksaa täyden 24 prosentin arvonlisäveron (alv) jokaisesta ostosta. Yhdistykset eivät voi vähentää veron osuutta kuten yritykset. Yritys saa tehdä alv-vähennyksen, mutta yleishyödylliset yhdistykset eivät saa.

– Jos yleishyödylliset yhdistykset rinnastettaisiin yrityksiin, siitä seuraisi valtion verotuloihin arvonlisäveron osalta iso pudotus, toteaa talousjohtaja Salenius Prosta.