Matala palkka käy veronmaksajille kalliiksi | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Matala palkka käy veronmaksajille kalliiksi

7.3.2017 klo 10:34
|

Työssäkäyvien köyhyyden kulut maksaa toinen työssäkäyvä. Vähittäiskauppa maksattaa työntekijöidensä toimeentuloa yhteiskunnalla. Veronmaksajat maksavat kaupan työntekijöille yli 30 miljoonaa erilaisina sosiaalietuuksina.

Pro Uutiset/PAM

Vähittäiskaupan alalla työssäkäyville työntekijöille maksetaan yhteiskunnan verovaroista sosiaalitukia riittämättömän palkan jatkeeksi vuosittain yli 30 miljoonan euroa.  Asia selvisi Palvelualojen ammattiliitto PAMin selvityksestä, joka julkaistiin tänään.

Selvityksen tehnyt VTM Niina Tanner tutki palkkatyököyhyyden taloudellisia vaikutuksia veronmaksajille.  Selvityksessään Tanner tuo näkyväksi, kuinka paljon Suomessa maksetaan erilaisia sosiaalisia tulonsiirtoja paikkaamaan matalasta ansiotasosta aiheutuvaa toimeentuloloukkua.

– Julkisuudessa on viime aikoina ollut usein esillä vaatimus matalapalkkaisen työn lisäämisestä. Vähittäiskaupan alalla työskenteleville maksetaan sosiaalietuuksia kuten asumis- ja toimeentulotukea arviolta 30 miljoonan euron edestä vuosittain, Tanner toteaa.

– Samaan aikaan vähittäiskaupan kokonaisnettotulos on 334 miljoonaa euroa. Tämä kertoo tosiasian siitä, että alalla maksettavat pienet palkat auttavat osaltaan yrityksiä menestymään, mutta aiheuttavat veronmaksajille kustannuspaineita sosiaalietuuksien maksamisesta johtuen, Tanner toteaa.

Työssäkäyvän laskut muiden maksettaviksi?

Yritykset eivät voi syyttää taloudellista pakkoa työntekijöiden matalista palkoista. Vähittäiskaupan alan voitoilla olisi voitu maksaa yli 10-kertaisesti kaikki alan palkansaajien tulojen jatkeeksi maksetut sosiaaliset tulonsiirrot.

– Vähittäiskaupan osalta työntekijöille erilaisina sosiaalitukina maksetut tulonsiirrot voitaisiin maksaa erinomaisesti myös palkan muodossa suoraan työntekijöille. Ne eivät lohkaisisi edes 1/10 -osaa omistajille jäävästä voitosta, tutkimuksen tehnyt Tanner toteaa.

Työssäkäyvien köyhyys nyt totta myös Suomessa

Työssäkäyvät köyhät -ilmiö (working poor) on maailmalla yleinen ilmiö. Esimerkiksi joka toisen (52 %) yhdysvaltalaisen pikaruokalatyöntekijän kotitalous joutuu turvautumaan julkisista varoista maksettaviin toimeentuloa tukeviin ohjelmiin. Näihin käytetään arviolta 7 miljardia dollaria vuodessa.

Tannerin mukaan ilmiö näkyy selvästi myös Suomessa. Hän toteaa, että kohtuullisen korvauksen epääminen työstä aiheuttaa köyhyyttä ja huono-osaisuutta ja siirtää työnantajien palkanmaksutaakkaa tietyiltä osin veronmaksajille.

– Kyse on ennemminkin liikevoiton jakamisen oikeudenmukaisuudesta, tai tässä tilanteessa sen puutteesta. Jos yrityksen talous on vakaalla pohjalla, on yksikertaisesti väärin perustella matalia palkkoja taloudellisen kestämättömyyden nimissä, Tanner toteaa.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Niina Tannerin ”Mulle, mulle - ja sosiaaliluukulle” Palkkatyököyhyyden taloudelliset kustannukset veronmaksajille -selvityksen  voi lukea  linki lisäksi osoitteesta www.pam.fi. jatkamalla Materiaalipankin kautta Tilastoihin ja tutkimuksiin.