Miten pärjää toimihenkilöperhe? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Miten pärjää toimihenkilöperhe?

20.9.2017 klo 10:41
|

Kahden hyvätuloisen pariskunnalle on luvassa eniten ostovoimaa, heikointa kehitys on ansiosidonnaisella elävällä työttömällä. Yksinhuoltajaperheen ostovoima kääntyy laskuun vuosina 2017–2018.  Palkansaajien tutkimuslaitos huomioi veromuutokset ja laski seitsemässä erilaisen perhetyypin ostovoiman.

Pro Uutiset

Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa ja sama näyttää jatkuvan vuosina 2017 ja 2018.

Toimihenkilöperheen ostovoima kärsii julkisen sektorin lomarahaleikkauksista, sillä toinen perheen palkansaajista työskentelee julkisella sektorilla. Toimihenkilöperheen palkoiksi Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) laskee 3 863 ja 3 062 euroa. Toisaalta perhe on hyötynyt matalista koroista ja asuntovelkaisena kotitaloutena se onkin kohdannut muita perheitä matalamman inflaation viime vuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.

Palkansaajien tutkimuslaitos teki laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennusti ostovoiman vuosille 2017–2018. Laskelmissa ovat mukana muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Miten vero- ja sotumuutokset vaikuttavat erilaisiin perheisiin?

Työntekijäperheen, jonka tulot ovat 2 450 ja 2 349 euroa, nimelliset tulot kasvavat tänä vuonna toimihenkilöperhettä enemmän, koska perheen molemmat palkansaajat ovat yksityisellä sektorilla. Vuokrien nousu kuitenkin syö ostovoimaa verrattuna omistusasujiin.

Yksinhuoltajaperheen, jossa aikuinen tienaa 2 078 euroa, ostovoiman kehitys on ollut hyvin nousujohteista aiempina vuosina tulonsiirtojen ansiosta. Ennustevuosina perheen saamat tulonsiirrot kuitenkin leikkaantuvat eikä ansiokehitys riitä kasvattamaan ostovoimaa vaan se alenee.

Hyvätuloisella pariskunnalla (vuoden 2017 kuukausipalkat 7 056 ja 5 667 euroa) käytettävissä olevien tulojen kasvu on aiempia vuosia parempaa vuosina 2017–2018. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten vuonna 2017.

Työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima laskee vuosina 2017–2018, mihin vaikuttaa leikkaus työttömyyspäivärahaan Esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys jatkuu heikkona tarkoittaa, että työmarkkinatuella oleva esimerkkihenkilö tippuu toimeentulotuen varaan.

Ansiosidonnaisella päivärahalla elävän työttömän, jonka entinen kuukausipalkka oli 2 989 euroa, ostovoiman kehitys on ennustevuosina kaikkein heikointa. Vaikka nimellinen kehitys onkin positiivista, muita perheitä korkeammasta inflaatiosta seuraa, että ostovoima heikkenee.

Eläkeläispariskunnan, jossa toisen eläke on 2 066 euroa ja toisella kansaneläke, ostovoima heikkenee ennustevuosina. Nimellistulojen kehitystä jarruttaa tänä vuonna kansaneläkkeeseen tehty leikkaus. Ensi vuonna takuueläkkeeseen tulee korotus, mutta työeläkeindeksi kasvaa hitaasti.

Yksinhuoltajaperheen reaalitulot jopa laskevat

Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina.

Yhteensä aikavälillä 2011–2018 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat eniten yksinhuoltajaperheellä, lähes 12 prosenttia, ja vähiten muilla palkansaajaperheillä 1-3 prosenttia. Vuonna 2017 esimerkkiperheiden ostovoiman muutokset asettuvat välille -1,6 ja 0,8 prosenttia ja vuonna 2018 välille -0,9 ja 0,5 prosenttia.

Vuosina 2017–2018 ostovoima kasvaa eniten hyvätuloisella pariskunnalla. Heikointa ostovoiman kehitys ennustevuosina on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevalla työttömällä.