Miten stoppi harmaalle taloudelle? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Miten stoppi harmaalle taloudelle?

18.8.2016 klo 06:49
|

– Siellä missä liikkuu isännätöntä rahaa, tehdään myös talousrikoksia, tietää rikoskomisario Kari Lintilä. 
Verot jäävät maksamatta myös, kun teetetään töitä noudattamatta työehtosopimuksia, teetetään ylitöitä pimeästi eikä makseta työnantajamaksuja. 

Omien etujen valvonta on palkansaajan tapa torjua harmaata taloutta.

Pro Uutiset/Pirkko Koivu

Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat moni-ilmeisempiä kuin äkkiä ajattelisi. Niihin kuuluu se, että iso yritys välttyy veronmaksulta veroparatiisien avulla. Mutta sitä on sekin, että teetetään töitä noudattamatta työehtosopimuksia, teetetään ylitöitä pimeästi eikä makseta työnantajamaksuja, sanoo Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas.

Kun rakennetaan kaksia työmarkkinoita, joissa osa työvoimasta toimii pimeästi ja työehtosopimusta huonommilla sopimuksilla, rapautetaan veropohjaa.

– Veronkierto tarkoittaa, että joku muu nekin verot maksaa, ja se joku on tavallinen palkansaaja, eläkeläinen ja pieni yritys. Harmaan talouden takia menetetään vuosittain tuhansien miljoonien eurojen verotulot, Palokangas sanoo.

Harmaa talous oli aiheena 13. elokuuta Pron pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokuntien järjestämässä seminaarissa Helsingissä.

Palokankaan mukaan Pron jäsenten kannattaa tietää harmaasta taloudesta ja torjua sitä, sillä tavalliset palkansaajat myös kärsivät harmaasta taloudesta. Sitä torjutaan valvomalla omia etuja ja noudattamalla työehtosopimuksia.

– Työsuojeluvaltuutetun tekemä tutkintapyyntö ja rakennustyömailla työskentelevien tunnistekortit ovat osa harmaan talouden torjuntaa. Sitä on myös se, että emme itse teetä emmekä tee pimeää työtä emmekä hyväksy sitä muiltakaan, Palokangas luettelee.

Hän muistuttaa lisäksi, että isoin osa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnasta syntyy poliittisten päätösten kautta.

Yhteiskunta sallii – "pitäisi puhua talousrikoksista"

Vuosikymmeniä pitkä ura talousrikosten tutkinnassa on osoittanut rikoskomisario Kari Lintilälle, että yhteiskunta sallii talousrikollisuuden. Tämä koskee tapauksia, joissa liikkeellä ovat todella isot rahat ja vallankäyttäjät.

– Jos vuorineuvos pääsee teostaan kuin koira veräjästä, tavallisenkin ihmisen moraali rappeutuu.

Helsingin poliisilaitoksella työskentelevä Lintilä sanoo tietoisesti kärjistäen, että iso yritys maksaa veroja sen verran kuin haluaa, yksityishenkilö ja pienyritys maksavat sen mitä määrätään.

– Puhutaan esimerkiksi suurten yritysten tekemästä aggressiivisesta verosuunnittelusta. Siinä, että verorahat valuvat ulkomaille, pitäisi puhua suoraan talousrikoksista.

Lintilän mielestä kohtelun tulisi olla yhdenvertainen kaikille. Mutta kun on kyse isoista rahoista ja vallasta, on varaa satsata myös puolustautumiseen.

– Jotakin kertoo se, että verohallinnosta tulee meille vuosittain satoja ilmoituksia tai tutkintapyyntöjä yksityishenkilöiden ja pk-yritysten veroasioista, mutta konserniverotuksen puolelta ei tule yhtään. Tämä epäsuhta ei mahdu minun oikeustajuuni.

Yksityishenkilöiden ja pienten yritysten veronkierto ja talousrikokset ovat Lintilän mielestä tuomittavia, mutta pienet tekijät jäävät helpommin kiinni. Ison rahan liikkeisiin ja valumiseen ulkomaille pitäisi puuttua poliittisten päätösten ja lainsäädännön kautta.

Talousrikosten tutkinta ja oikeusprosessit ovat hitaita. Halvempaa olisi satsata ennaltaehkäisyyn.

– Julkisia hankintoja ja esimerkiksi Tekesin myöntämää rahoitusta tulisi kontrolloida tarkemmin. Siellä missä liikkuu isännätöntä rahaa, tehdään myös talousrikoksia, Lintilä tietää.

"Tilanne, joka viittaa korruptioon"

Viranomaisten tietoon tulee vain osa harmaasta taloudesta ja talousrikoksista, esimerkiksi kartelleista. On kuitenkin tilanteita, jotka viittaavat korruptioon tai altistavat kartelleille, sanoo pääjohtaja Juhani Jokinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

– Kartelleja voi syntyä, jos julkinen taho tilaa samankaltaisia tuotteita säännöllisesti ja ison määrän, tai vaikkapa tiedetään etukäteen, mitä urakoita on tulossa. On arvioitu, että kartelli pystyy laskuttamaan tilauksesta noin 10–20 prosenttia enemmän.

Korruptiosta voi olla kyse, jos julkinen taho tilaa toistuvasti samalta yritykseltä, vaikka kilpailijoilla on vastaavanlaisia tuotteita.

Harmaasta taloudesta ja talousrikoksista kärsivät rehellisesti toimivat yrittäjät, mutta myös kuluttajat. Esimerkiksi kuluttajiin kohdistuvat huijaukset tai huijausyritykset ovat yleisiä.

– On petostyyppistä toimintaa, henkilötietojen kalastelua ja tilausansoja, joissa asiakas houkutellaan tilauksiin näennäisesti ilmaisilla näytepakkauksilla. Tällainen heikentää kuluttajan luottamusta järjestelmään.

Jokinen sanoo, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden ehkäisyssä tarvitaan viranomaisten kuten verohallinnon, työsuojeluviranomaisen, poliisin ja tullin yhteistyötä. Myös viranomaisten välinen tietojen vaihto tulisi tehdä lainsäädännön avulla helpommaksi.

– Lisäksi ihmiset tarvitsevat kannustimia. Oikein toimimisen pitäisi olla helppoa.