Puolustusvälinehankinnat polttopisteessä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Puolustusvälinehankinnat polttopisteessä

4.4.2017 klo 19:43
|

Puolustusvoimien tulevat kalustohankinnat ja Itämeren turvallisuustilanne puhuttivat puolustusvälineseminaarissa Helsingissä tiistaina.

Pro Uutiset

Henkilöstön huoli ja kiinnostus tulevaisuuden työpaikoista puolustusteollisuudessa tuli esiin ammattiliittojen järjestämässä puolustusvälineseminaarissa tiistaina Helsingin Ruoholahdessa.  

Ala työllistää Suomessa 6 500 henkilöä, joten ei ihme, että puolustusvoimien tulevat hävittäjä- ja taistelualushankinnat kiinnostavat kansainvälisten asevalmistajien lisäksi alan henkilöstöä, jota osallistui seminaariin eri puolilta Suomea.

– Suhtaudun epäilevästi poliitikkoihin, joiden mielestä konehankinnat pitäisi tehdä tietystä maasta. Silti pitäisin huolestuttavana sitä, jos tulevien hävittäjien huolto ei tulisi Suomesta. Miten se toimisi, jos hävittäjän huolto pitäisi tilata esimerkiksi Italiasta? pohti puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.)

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) toivoi, että tulevissa hankinnoissa keskitytään ensin puolustusvoimien tarpeisiin ja koneiden suorituskykyyn.

– Vasta sitten mietitään, mistä maasta hankinta tehdään, Kari sanoi.

Hornetien huolto Suomessa pidensi käyttöikää

Ennen EU-säädösten aikaa 1990-luvulla Hornet-hävittäjät loivat suomalaiselle puolustustarviketeollisuudelle mahdollisuuden ja haasteen tehdä kansainvälistä yhteistyötä.  Sen ansiosta Hornetit ovat voineet lentää vuosikymmeniä suomalaisen huollon varassa.

Nykyisin EU:n puolustustarvikedirektiivi määrittelee, paljonko puolustusvälinehankinnoissa voidaan suosia oman maan valmistajia.

– Turha kuvitella, että saksalaiset ovat kuitenkaan tilanneet ranskalaisia kuorma-autoja. Kannustan suurvaltojen tapaan olemaan terveesti itsekäs. Kotimaisen tuotannon jatkuminen, kehitys ja kilpailukyky on varmistettava hankinnoissa. Niille ei saa olla esteitä direktiiveistä eikä kotimaisesta lainsäädännöstä, sanoi varapuheenjohtaja Mika Kari.

Teollinen yhteistyö tänään

Vanhanaikainen vastakauppa ei ole EU-säädösten mukaan enää mahdollista. Teollisten yhteistyöhankkeiden pitää liittyä hankkeeseen tai turvallisuuteen. Puolustus- ja hankintalaki (PUTU) lähtee siitä, että kilpailu on EU:n sisällä avointa ja turvallisuusyhteistyöhankkeet on perusteltava etukäteen.

– Turvallisuusyhteistyö voi liittyä kriittisiin suorituskykyalueisiin ja teknologioihin ja yhteistyöhankkeet on perusteltava näitä kriteereitä vasten, totesi Patrian toimitusjohtaja ja Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n puheenjohtaja Olli Isotalo.

Puolustusteollisuuden toimialan liikevaihto oli 1,2 miljardia euroa vuonna 2015 Suomessa. Suuri osa liittyy puolustusvälineiden huoltoon. Alan vienti on alle puoli miljardia vuodessa.

– Ei Hornet-hävittäjä lennä 30 vuotta samoilla tietokoneilla kuin millä se on ostettu, totesi Isotalo.

Hornetit on jo päivitetty kaksi kertaa elinkaarensa aikana.  Lentokone myös kuluu käytössä ja sen osia on vaihdettava eli sille on tehtävä rakennepäivityksiä.

– Huollon päivitykset vaativat osaamista ja sitä, että niitä ollaan mukana tekemässä. Sitä osaamista ei saa kurssittamalla enää huonona aikana, kertoi Isotalo.

Teollisuuden kannalta puolustusvälineiden ylläpito-osaaminen on tärkeää ja Suomessa monipuolista huolto-osaamista löytyy.

– Osaamisella me pärjätään kovassa kilpailussa, jos jollain pärjätään. Siksi koulutus on tärkeää, sanoo puheenjohtaja Riku Aalto Metalliliitosta.

Puolustusvoimat uusimassa kalustoaan

Merivoimat korvaa neljä vanhentuvaa taistelualusta uusilla Laivue 2020 -hankkeessa.  Suomi on viennin ja liikenteen näkökulmasta saari, ja tavoitteena on meriliikenteen turvaaminen ja mereltä tulevien hyökkäysten torjunta. Hankkeen tarjoukset pyydetään vuoden kuluessa ja alusten rakentamisen pitäisi alkaa vuonna 2019.

Ilmavoimat korvaavat HXIP-projektissa 1990-luvulla hankittujen Hornet-hävittäjien poistuvan suorituskyvyn vuodesta 2025 lähtien. HX-hävittäjähanke on noin 15 vuoden projekti. Hankkeeseen liittyvät päätökset tieto- ja tarjouspyynnöistä on tehtävä vaalikaudella 2015–2019 ja varsinainen hankintapäätös 2020-luvun alussa. 

Turvallisuustilanne turbulenssissa

Itämeren alueen turvallisuuspolitiikan muutokset koskevat myös Suomea, todettiin seminaarissa.

– On pakko ottaa palovakuutuksia sen varalta, että Suomi ei aina pysykään mahdollisten uhkien ulkopuolella, kertoi puolustusvaliokunnan johtaja Ilkka Kanerva.

Poliittisen kentän eri laidoilla on kuitenkin sama tilannekuva siitä, miten Suomen puolustus tulisi hoitaa.

 – Kynnyksen tulla Suomeen on oltava mahdollisimman korkea ja jos joku tulee, täällä on oltava suorituskykyä vastata riskeihin, Kanerva tiivisti.

Kanervan mukaan toinen tärkeä asia turvallisuuspolitiikassa on kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen Ruotsin ja EU:n kanssa. Näiden lisäksi tarvitaan aktiivista ulkopolitiikkaa.

– Suomen on saatava asiansa kommunikoitua ilman välikäsiä niin Washingtonin kuin Kremlinkin kanssa, Kanerva totesi.