Rahoitusvero iskisi kuluttajiin ja alan työpaikkoihin | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Rahoitusvero iskisi kuluttajiin ja alan työpaikkoihin

10.11.2016 klo 16:46
|

Rahoitusalan aktiviteettivero osuisi erityisesti rahoitusalan työvoimavaltaisimpiin aloihin. – Huonosti ajoitettu ja epätarkoituksenmukainen vero, toteaa finanssektorin johtaja Antti Hakala Prosta.

Pro Uutiset

Rahoitusalalle kohdistuva aktiviteettivero on noussut jälleen keskusteluun. Vero kohdistuisi erityisesti rahoitusalan työvoimavaltaisimpiin toimintoihin.

Verorasituksen lisääminen teknologia- ja sääntelymuutoksien vaivaamalle finanssialalle olisi Ammattiliitto Pron mielestä huonosti ajoitettu ja epätarkoituksenmukainen.

Muun muassa sosiaalidemokraattien (SDP) tällä viikolla varjobudjetissaan esittämä vero kohdistuisi erityisesti sellaiseen pankkien toimintaan, jossa ihmiset palvelevat asiakkaita.

 Verolla olisi toteutuessaan kielteisiä työllisyysvaikutuksia muutenkin muutoksen kourissa olevalla rahoitusalalla. Monikansallisissa pankeissa verotettavat työvoimavaltaiset toiminnot olisi helppo siirtää tehtäväksi maihin, missä ei samaa verorasitusta ole. Esitetyssä veromallissa rahoitusalan mahdolliset lisäkustannukset siirtyisivät todennäköisesti asiakkaiden maksamiin palvelumaksuihin, mikä kasvattaisi kuluttajien rahoituskuluja.

– Suomen rahoitusmarkkinat ja lainainstrumentit ovat joiltain osin kehittymättömämmät kuin SDP:n esityksessä olevissa verrokkimaissa. Maamme yritykset ovat Euroopan voimakkaimmin riippuvaisia pankkien yrityslainoituksesta.  Rahoitusalan verotuksellinen kiristäminen vaikuttaisi yritysten lainansaantiin heikentävästi, toteaa Ammattiliitto Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala.

Sen sijaan Ammattiliitto Pro näkee SDP:n esittämän vakuutuskuoriin kohdistuvan minimiveron hyvin perusteltuna. Uusi vero tasa-arvoistaisi eri sijoitusinstrumenttien välistä verokohtelua ja olisi veromoraalin näkökulmasta välttämätön.

– Tasa-arvoisempi sijoitusinstrumenttien verokohtelu on perusteltua, mutta rahoitusalan lypsäminen vain fiskaalisiin tarpeisiin kasvattaisi rahoitusalan välikustannuksia ja johtaisi rahan kierron hidastumiseen. Se heikentäisi koko yhteiskunnan taloudellista suorituskykyä, linjaa Hakala.