Rakentaminen ja liike-elämän palvelut jo kasvussa, sanoo tutkimus | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Rakentaminen ja liike-elämän palvelut jo kasvussa, sanoo tutkimus

26.11.2015 klo 11:32
|

Tehdasteollisuuden nousua vielä odotellaan, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tänään julkaistu ennuste vuodelle 2017. 

- Tutkimuksen tu­lokset vievät pohjan hallituksen koko työllisyyspolitiikalta, sanoi tilaisuudessa puhunut puheenjohtaja Jorma Malinen Teollisuuden palkansaajista.

Pro Uutiset/Palkansaajien tutkimuslaitos

Rakentaminen ja liike-elämän palvelut ovat jo kasvussa. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta.

Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti.

Sen sijaan teollisuuden (paitsi elintar­viketeollisuuden) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa.

Rakentaminen ja liike-elämän palvelut kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosent­tiyksikköä hitaammaksi.

Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teol­lisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.

Vuosina 2016 ja 2017 kasvu on ripeintä informaatio- ja viestintäpalveluissa. Myös ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä rakentamisessa kasvu on keskimääräistä nopeampaa. Teollisuusaloista nopeimmin kasvavat kemianteollisuus, rakennusaineteollisuus sekä laivanrakennus.

Nokia vääristi tuottavuustilastoja

Toimialaennusteraportissa on tarkasteltu laajasti Suomen toimialojen tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehi­tystä. Suomen tehdasteollisuuden kokonaistuottavuus ilman elektroniik­kateollisuutta on viime vuosina pysynyt ennallaan. Se erikoinen tapa, jolla Nokian kannattavuuden heilahtelut kirjattiin kansantaloutemme tilinpitoon, on vääristänyt kuvaa Suomen tuottavuudesta.

Kustannus­kilpailukyvyn osalta tuodaan taas esiin se, ettei Eurostatin tilastoihin perusteleva tarkastelu anna aihetta johtopää­tökseen, jonka mukaan teollisuuden kilpailukyky olisi kus­tannusten osalta heikentynyt suhteessa kilpailijamaihim­me.

 Kansainvälisillä markkinoilla kilpailua käyvän Suomen teollisuuden kustannusten tasokaan ei ole korkeampi kuin kilpailijamaissamme. Toimialaennusteraportissa esitetään myös tulokset Palkansaajien tutkimuslaitoksen makro­mallilla tehdyistä simuloinneista, joissa on analysoitu työvoimakustannusten alentamisen vaikutuksia.

Tulosten mukaan sopimuspalkkojen yhden prosentin alentaminen koko taloudessa lisäisi työpaikkoja pitkällä aikavälillä vain runsaat 4000. Vienti vahvistuu, mutta tämän vastapai­noksi kotimainen kysyntä heikkenee. Tämän vuoksi työlli­syysvaikutukset jäävät vähäisiksi.

- Tutkimuksen tu­lokset vievät pohjan hallituksen koko työllisyyspolitiikalta, sanoi tilaisuudessa puhunut puheenjohtaja Jorma Malinen Teollisuuden palkansaajista.