STTK:n puheenjohtaja Palola: Yhteinen eurooppalainen elvytys välttämätön Suomelle | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

STTK:n puheenjohtaja Palola: Yhteinen eurooppalainen elvytys välttämätön Suomelle

28.8.2020 klo 11:24
|

Kesällä löytynyt alustava sopu Euroopan unionin elvytysrahastosta on STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan välttämätön, jotta Suomella säilyy liikkumavara talouden elvytyksessä. Paketin koon tulee olla riittävän suuri ollakseen taloudellisesti tehokas.

Pro Uutiset / Lähde: STTK:n tiedote 28.8.2020

– Alustava sopu oli poliittisesti tärkeä ja osoitti, että EU-maat kykenevät kriisin hetkellä yhteistyöhön. EU:n globaali rooli ei saa koronan vuoksi heiketä. Se ei olisi Suomen kaltaisen demokraattisen ja ihmisoikeuksiin sitoutuneen, vientivetoisen maan etu. Usein meillä keskustelussa unohtuu, että olemme Suomessa täysin riippuvaisia EU:n sisämarkkinoiden elpymisestä. Olemme samassa veneessä, kuin koronaviruksen vakavimmin koettelemat EU-maat. EU:n elvytyspaketti on  vielä vaatimaton suhteessa USA:n ja Kiinan jättipaketteihin, eikä välttämättä tule jäämään ainoaksi, Antti Palola kuvaa.

STTK:n mielestä Suomen paikka on eurooppalaisen yhteistyön keskiössä.

 Meidän on tärkeä toimia aktiivisesti eurooppalaisten ratkaisujen löytämiseksi, mutta luotava elvytykselle selvät reunaehdot. Niitä ovat oikeusvaltioperiaate, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävät investoinnit sekä osaamisen, tutkimuksen ja digitalisaation edistäminen. Taloutta uudistavat elvytystoimet pitää suunnata tukemaan EU:n ja Suomen pitkäaikavälin kasvua ja kilpailukykyä.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus EU:n kehittämisen keskiöön

Palola pitää tärkeänä, että elvytystoimet ja investoinnit suunnataan tukemaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

 EU:lla on kunniakas menneisyys ja toivottavasti myös kunniakas tulevaisuus eurooppalaisena rauhanprojektina. Sen jatkuminen edellyttää, että talouden rinnalla vahvistetaan työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kansalaisten hyvinvointia ja demokratiaa.

 Finanssikriisin jälkeen harrastettu talouskuripolitiikka onnistui luomaan maaperää epädemokraattisille ja populistisille liikkeille useissa EU-maissa, joissa kiinnostus Euroopan yhteiseen kehittämiseen kääntyi laskuun. Nyt ei pidä toistaa samaa virhettä, Palola painottaa.