Suomi pyörii tuontienergian varassa koko loppuvuoden | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Suomi pyörii tuontienergian varassa koko loppuvuoden

28.4.2016 klo 09:53
|

Kotimaisen energian hyödyntäminen päättyy laskennallisesti toukokuussa. Loppuvuoden Suomi toimii tuontienergian varassa – ja se maksaa.

 

 

Pro Uutiset/lähde: Bioenergia ry

Energiatuonnin vaikutus Suomen talouteen on merkittävä. Tilastokeskuksen mukaan 2010-luvulla energiatuotteiden tuontia Suomeen on ollut vuosittain 4‒8 miljardia euroa enemmän kuin vientiä. Summaa voi verrata vaikkapa sote-uudistukseen, jolla tavoitellaan 3 miljardin euron säästöjä. Suomi käyttää 39 % kotimaista energiaa, 61 % tuontienergiaa. Noin 60 % ulkomaisesta energiasta tulee Venäjältä.

Hallituksen tavoite on nostaa kotimaisuus 55 prosenttiin 2020-luvulla. Kotimainen energia saadaan metsäenergiasta ja muista uusiutuvista energialähteistä sekä turpeesta.

- Kotimainen energia työllistää ja suuri osa työpaikoista syntyy haja-asutusalueille, joissa työpaikkoja on muuten vähemmän. Bioenergia-ala on arvioinut välittömien ja välillisten työpaikkojensa määräksi tällä hetkellä 30 000. Samalla kotimainen energia parantaa huoltovarmuutta kriisitilanteissa ja hintavaihtelun osalta. Hallituksenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ohjeissa kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä kohdellaan myös päästöttömänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka toteaa.

Puu tuottaa neljänneksen energiasta

Puu on noussut Suomen merkittävimmäksi energialähteeksi ja sen osuus vuonna 2015 oli jo yli neljännes kaikesta energiasta. Suomi asetti 2010 metsähakkeelle merkittävän kasvutavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

Viime vuosina metsähakkeen käyttö on kuitenkin vähentynyt. Energiasektorilla investoinnit näyttävät kohdistuvan pelkästään lämmöntuotantoon energiatehokkaan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon sijaan. Yhteistuotannon ongelmat ovatkin nostaneet sekä viranomaisten että energiayhtiöiden piirissä huolen sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä. Viime vuosina sähkön, kivihiilen, maakaasun, öljyn ja päästöoikeuksienkin hinnat ovat laskeneet ja takana on kolme erittäin lämmintä talvea.

- Vähentynyt sähkön lauhdetuotanto ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon minimointi on lyhentänyt energiapuun vuosikäytön aikajännettä ja vähentänyt puunpolton tarvetta, L&T Biowatti Oy:n Tomi Vartiamäki kertoo.

Myös turpeen energiakäyttö on laskenut.