Teknologiabarometri paljastaa tylysti Suomen kilpailukyvyn uhkakuvat | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Teknologiabarometri paljastaa tylysti Suomen kilpailukyvyn uhkakuvat

18.1.2017 klo 15:43
| |

Suomen tutkimuspanostukset ovat jäämässä pahasti jälkeen kilpailijamaista, paljastaa Teknologiabarometri. – Viimeistään näiden tulosten tulisi toimia herätyskellona yksityiselle ja julkiselle sektorille, sanoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Kovan kansainvälisen kilpailun keskellä Suomella ei ole varaa tinkiä panostuksista osaamiseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön.

Pro Uutiset

Suomen tutkimuspanostukset ovat romahtaneet kahdessa vuodessa verrattuna kilpailijamaihin, kertoo tänään keskiviikkona julkaistu VTT:n kehittämä Teknologiabarometri.

Samaan aikaan kun Suomessa panostukset pienenevät, panostavat esimerkiksi Ruotsi ja Tanska entistä enemmän tutkimus- ja kehitystyöhon.  

– Teknologiabarometrin tulokset ovat suorastaan järkyttäviä. Suomen kilpailukyky on erittäin riippuvainen vahvasta osaamisesta ja korkean teknologian tuotannosta. Tutkimus- ja kehitystyön panostusten hiipuminen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan, puuskahtaa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen

Puulusikat eivät riitä keksinnöiksi

Tutkimuksen mukaan investoinnit ovat olleet alamäessä jo vuodesta 2012.

– On olemassa valtava riski siitä, että tämä tulee iskemään vielä lujaa meidän mahdollisuuksiimme globaalissa kilpailussa. Ei Suomi puulusikoita vuolemalla ja alkutuotannolla pärjää. Me tarvitsemme huippuosaamista, innovaatioita ja niiden muuttamista kaupallisiksi tuotteiksi, Pron Malinen jatkaa.

Ammattiliitto Pro katsoo, että suomalaisten työpaikkojen tulevaisuus on täysin riippuvainen siitä, että Suomessa panostetaan jatkossa entistä enemmän koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Korkeaa osaamista ja uusia innovaatioita syntyy vain määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn kautta.

Osaamispohjan rapauttaminen vie kilpailukykyä

Kilpailukykysopimuksella ja nollaratkaisulla Suomi ottaa muita maita kiinni kilpailukyvyssä, mutta osaamispohjan samanaikainen rapauttaminen vuorostaan syö kilpailukykyä. Osaamisen heikentymisellä tulee olemaan erittäin pitkäkestoiset ja vahingolliset vaikutukset koko kansantaloudelle.

– Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin suunnan muuttamiseksi. Lisäksi yrityksiltä kaivataan vahvaa lisäpanostusta omaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Uudet teknologiat, kuten digitalisaatio, eivät anna yhtään varaa jäädä osaamisessa takamatkalle. Näin on valitettavasti jo käynyt robotiikkaan investoimisen osalta. Jos suomalaiset yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa, ei näillä pian ole enää mitään, millä työllistää tai maksaa osinkoja, Malinen päättää.