Teräsbisneksen EU-päätökset kaipavat terästystä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Teräsbisneksen EU-päätökset kaipavat terästystä

1.10.2020 klo 10:36
|

Korona ja aasialainen halpateräs ovat piinanneet eurooppalaista terästuotantoa. Miltä näyttää tilanne kolmella suomalaisella terästehtaalla Raahessa, Torniossa ja Imatralla? 

Pro Uutiset

Teräsvalmistaja SSAB:n luottamusmies Pasi Heikkinen kaipaa EU:lta linjakkaampaa ja vahvempaa päätöksentekoa eurooppalaisten teräsbisneksen suojelemiseksi.

– Nyt ollaan aivan liian kilttejä.

Heikkisen mielestä sillä pitää olla arvoa, miten eurooppalainen raskasteollisuus ottaa vastuuta ympäristöstä, tekee isoja ympäristöinvestointeja ja vähentää päästöjä.

– Kilpailu on tervettä silloin, kun pelataan samoilla säännöillä. Mutta kun dumpataan halpaterästä eurooppalaisille markkinoille, EU on haluton toimimaan. Terveisiä vaan mepeille ja päättäjille!

Eurooppalaisten edellytykset kuntoon

Kauppasodat ovat osasyy siihen, että halpaa terästä virtaa EU-markkinoille.

– Kilpailu ei välttämättä tapahdu reiluin ehdoin, sillä aasialainen halpateräs voidaan tehdä ympäristönormeista piittaamatta, eikä työntekijöiden oikeuksia aina kunnioiteta, toteaa teknologiateollisuuden sopimusalavastaava Katariina Stoor Ammattiliitto Prosta.

– EU:n on puututtava epäterveeseen kilpailuun ja huolehdittava eurooppalaisen, ympäristöystävällisemmän terästeollisuuden toimintaedellytyksistä, Stoor painottaa.

Korona vaikuttanut kysyntään

Koronapandemia on vaikuttanut teräksen markkinoihin. SSAB:n asiakkaita ovat muun muassa autoteollisuus ja rakentaminen.

– Nyt kun lentoliikenne on jumissa, autonvuokraus ei pyöri ja eivätkä autotehtaat tarvitse lisää materiaalia. Laivateollisuuskin on turbulenssissa. Jos Aasian markkina alkaa hiljentyä, on riski, että sieltä tulee markkinoille halpaterästä, toteaa Heikkinen.

SSAB työllistää Suomessa noin 4 500 henkilöä ja Suomen toiminnoissa on jouduttu lomautuksiin heikentyneen markkinatilanteen takia. Parhaillaan Suomessa on käynnissä lomautukset ja yt-neuvottelut enintään 40 työtehtävän päättymisestä.

Luleåssa lupaava pilottiprojekti

Ilmastokeskustelussa Heikkistä häiritsee se, että keskustellaan lähinnä yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoista, vaikka paljon enemmän saataisiin aikaan, kun teollisuus olisi mukana. SSAB uudistaa jo toimintaansa.

SSAB, LKAB ja Vattenfall käynnistivät elokuussa 2020 HYBRIT-hankkeen fossiilivapaan rautasienen pilottituotantolaitoksen Ruotsin Luulajassa. Sen ideana on korvata raudantekoprosessissa hiili vedyllä.

– Tarkoitus olisi jossain vaiheessa päästä lähes nollapäästöiseen tuotantoon. Sille olisi autoteollisuudessa kysyntää.

SSAB:n mukaan HYBRIT-hankkeella voidaan sen onnistuessa vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä noin 10 prosentilla ja Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 7 prosentilla.

– Koelaitos on pystyssä ja odotukset ovat isot. Jos homma menee maaliin, niin vuonna 2030 Raahessa toimivat valokaariuunit ja terästä tehdään täysin uudella tavalla.

”Samat säännöt eivät koske aasialaisia tuottajia”

Terästeollisuuden riesana on koronapandemian lisäksi aasialainen ruostumaton halpa teräs.

Outokummun terästehtaalla menee kohtalaisesti tilanteeseen nähden, arvioi prolaisten luottamusmies Pekka Korpela.

 – Kulukuri on tiukka, mutta lomautuksiin ei ole jouduttu. Sen sijaan vapaaehtoisuuteen perustuviin vapaisiin on kannustettu. Kun pandemia jatkuu, sillä tulee varmaan olemaan vaikutuksia.

Korpelasta ympäristönäkökulmaa kannattaa pitää jatkuvasti esillä. Outokummun teräksen hiilijalanjälki on vain noin 30 prosenttia globaalista keskiarvosta.

– Eurooppalaista tuotantoa sitovat säännöt ovat tiukat, kuten kuuluukin olla, mutta samat säännöt eivät koske kaikkia aasialaisia tuottajia. Aasialaisen tuotteen hiilijalanjälki on synkkä ja hinta halvempi.

Euroopan komissio otti huhtikuussa 2020 käyttöön puoleksi vuodeksi polkumyyntitullit kuumavalssatun ruostumattoman teräksen tuonnille, kun teräs on peräisin Kiinasta, Taiwanista ja Indonesiasta. Syynä oli, että Kiinasta, Taiwanista ja Indonesiasta tuotua kuumavalssattua ruostumatonta terästä on myyty tuntuvalla polkuhinnoittelulla Eurooppaan.

– Kiina vaikuttaa kuitenkin teräksen hinnoitteluun Euroopassa voimakkaasti suojatulleista huolimatta.

Myönteisenä asiana koronasyksyssä Korpela pitää hallituksen kaavailemaa sähköveron laskua.

– Se auttaa teollisuutta.

Imatralla kärvistellään, mutta luotetaan laatuun

Vientiteollisuuden kysyntä on menossa väärään suuntaan, toteaa prolaisten luottamusmies Satu Oravuo Ovakolta. 

Ovako valmistaa Imatralla koneenrakennusterästä ja sen asiakkaat edustavat laakeri-, ajoneuvo- ja konepajateollisuutta kotimaassa ja Euroopassa.

Korona on heikentänyt erikoisteräksen kysyntää entisestään ja lomautukset ovat pyörineet jo vuoden alusta. Tilauskantaa seurataan säännöllisesti ja tilanteesta tiedotetaan henkilöstölle kahden viikon välein.
– Toimihenkilöporukassa ollaan asennoiduttu niin, että tilanne kestää vielä, eikä enää odoteta, että ensi kuussa paranee.
Imatralla 500 henkilöä työllistävällä Ovakolla toistaiseksi säästytty koronalta.
– Pelkona olisi, että linjoilta lähtisi osaajia karanteeniin. Siksi etäohjeistukset tehtaalla ovat olleet tiukat ja niitä on noudatettu.

” Erikoisteräksen valmistus on taitolaji”

Ovako tuottaa erikoisterästä, jonka kanssa kiinalainen halpateräs ei kilpaile.  Ovakon tuotteet pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa laadulla ja vastuullisuudella. 

– Laatu on valttimme. Loppuasiakkaillamme on hyväksyntäprosessit ja laadun on pysyttävä kunnossa, jotta pysymme toimittajana, luottamusmies Oravuo toteaa.

Ovakon erikoisterästen hiilijalanjälki on 80 prosenttia pienempi kuin maailmanlaajuisesti teräksenvalmistuksessa keskimäärin, sillä yritys käyttää pääraaka-aineena on kierrätysromua ja prosessin sähköntuotanto on vähähiilistä.

– Koronan kun saisi taltutettua ja viennin vetämään, silloin meilläkin piristyy!
 

IndustriAll on Euroopan teollisuusammattiliittojen järjestö.

Euroopan teollisuusammattiliittojen järjestö IndustriAll haluaa nostaa esiin terästeollisuuden toimintaedellytyksiä.