Terrafamella pelissä tuhat työpaikkaa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Terrafamella pelissä tuhat työpaikkaa

19.5.2016 klo 07:16
|

Terrafamen kaivoksella odotetaan valtioneuvoston linjausta kaivoksen kohtalosta. Pääluottamusmies Tero Pulkkinen toivoo, että ratkaisu pohjautuisi faktoihin eikä mielikuviin. Moni asia on nyt eri tavalla kuin vuonna 2012.

Pro Uutiset/teksti ja kuvat: Pirkko Koivu

Pron pääluottamusmies Tero Pulkkinen ruokailee Terrafamen kaivosyhtiön työpaikkaravintolassa ja näyttää ruostumattomasta teräksestä tehtyä haarukkaa. Arkisista hyödykkeistä on viime kädessä kyse.

– Jostain on saatava raaka-aineet, joista näitä tehdään. Ruostumattomaan teräkseen tarvitaan nikkeliä. Kun ajamme autolla töihin, mukana kulkee noin kymmenen kiloa sinkkiä, jota on käytetty galvanointiin.

Nikkeli ja sinkki ovat Sotkamon kunnan eteläosassa toimivan Terrafamen, entisen Talvivaaran kaivoksen tuotteita.

Aikaa piti olla kaksi vuotta

Talvivaara Sotkamo Oy hakeutui konkurssiin vuonna 2014, ja valtionyhtiö Terrafame Oy aloitti kaivostoiminnan ylösajon syksyllä 2015. Yhtiölle asetettiin kahden vuoden määräaika saada kaivos toimintaan, jotta sen elinkelpoisuus saadaan selville. Tavoite oli myös saada ympäristövaikutukset kuten vesien käsittely hallintaan ja työturvallisuus kohenemaan. Yhtiön mukaan nämä tavoitteet on saavutettu.

– Kaivoksen tuotantoprosessi eli bioliuotus toimii. Nikkelin ja sinkin tuotantotavoitteet on vuoden 2016 alkupuolella jopa ylitetty, Tero Pulkkinen sanoo.

Ratkaisevaa kaivoksen kannattavuuden kannalta on nikkelin maailmanmarkkinahinta, joka on tällä hetkellä alhainen, 8900 dollaria tonnilta.

Terrafame on arvioinut, että kaivoksen liiketoiminnan kulut katetaan, jos nikkelin hintataso on 11 000 dollaria tonnilta. Yhtiöllä on menossa useamman vuoden hanke, jossa tuotantokustannukset yritetään laskea mahdollisimman alas. Tähän pyritään muun muassa parantamalla louhintaa ja liuotussaantoa sekä tehostamalla hankintaketjua. 

Tero Pulkkisen mukaan tunnelma kaivoksella on ollut myönteinen. Siksi kaivoksen henkilöstö on ihmeissään Vaasan hallinto-oikeuden huhtikuisesta päätöksestä, joka asetti kaivoksen puhdistettujen purkuvesien sulfaattipitoisuuksille entistä tiukemmat rajat. Lisäksi vesien purkuputken ja koko kaivoksen ympäristöluvat muutettiin määräaikaisiksi.

Vesien hallinta on kaivoksella tärkeää, sillä louhinta ja liuotusprosessi kuluttavat paljon vettä.

Hallinto-oikeuden päätös johtaa siihen, että ylimääräisiä puhdistettuja vesiä ei voida poistaa kaivosalueelta suunnitellussa aikataulussa ja kaivokselle on vaikeampi löytää ostajaa, jota on haettu.

– Oikeuden päätöksen jälkeen tuntui, kuin olisi matto vedetty jalkojen alta. Nyt ihmiset miettivät, kuinka tässä taas käy, Pulkkinen sanoo.

Ratkaisuja touko-kesäkuussa

Valtioneuvosto käsittelee 23. toukokuuta alkavalla viikolla lisäbudjettia, jossa päätetään kaivosyhtiön lisäpääomituksesta. Käytännössä otetaan kantaa siihen, vieläkö kaivoksen tulevaisuuteen uskotaan, vai aletaanko sitä ajaa aktiivisesti alas. Lisäpääoman tarve on lisäbudjetissa yli sata miljoonaa euroa ja se menee vielä kesäkuussa eduskunnan käsittelyyn.

Toisaalta kaivoksen mahdollinen alasajokin edellyttää erillistä ympäristölupaa. Kaivoksen alasajon kustannuksiksi on arvioitu ainakin 300 miljoonaa euroa.

– Toivon, että poliitikot tekisivät ratkaisunsa faktojen eikä mielikuvien pohjalta, Pulkkinen sanoo.

Päättipä valtioneuvosto mitä hyvänsä, kaivoksen toimintaa ei käynnistetä eikä ajeta alas hetkessä, sillä yksin primäärivaiheen liuotusprosessi kestää noin 15 kuukautta. Sekä käynnistys että alasajo kestävät vuosia.

Vastaisi 13 000 henkilön työpaikkaa Helsingissä

Tero Pulkkista harmittaa, että negatiiviset mielikuvat kaivoksen toiminnasta ovat voimakkaita. Otsikoissa eletään hänen mukaansa yhä vuotta 2012 ja julkisuudessa kelataan senaikaisia tapahtumia ja uutisvideoita, vaikka moni asia on nyt eri tavalla.

– Tuotanto toimii, työturvallisuus on parantunut, ympäristöasiat hallitaan paremmin. Parhaillaan rakennetaan kaivoksen uutta vedenpuhdistamoa, joka yhdistää viiden eri vedenpuhdistusyksikön toiminnat.

Tero Pulkkinen toimii sähköautomaation kunnossapidon esimiehenä. Prolaisia on työpaikalla noin 80, muun muassa esimiehiä, laboratorion ja taloushallinnon toimihenkilöitä.

Koko kaivoksella käy säännöllisissä työvuoroissa noin tuhat henkilöä, kun mukaan lasketaan myös alihankkijoiden henkilöstö. Pääosa heistä on Kainuun kunnista. Asukaslukuun suhteutettuna kaivos työllistää suoraan yhtä monta henkilöä kuin Helsingissä noin 13 000 henkilön työpaikka.

– Porukka täällä kaivoksella on hitsautunut yhteen, henki on hyvä. Myös työntekijöiden suhteet nykyiseen työnantajaan ovat toimivat ja avoimet. Työturvallisuus on mennyt selvästi parempaan suuntaan ja ihmiset ovat motivoituneita työhön, Pulkkinen sanoo.

 Pirkko Koivu

Pron pääluottamusmies Tero Pulkkinen toimii Terrafamen kaivoksella sähköautomaation kunnossapidon esimiehenä. ”Olen ollut täällä töissä vuodesta 2008 ja nähnyt kaikki vaiheet ja neljät yt-neuvottelut.”

 

 Pirkko Koivu

Louhittu malmi murskataan ja siirretään kuljettimia pitkin välivarastoon ja seulontaan. Sieltä murske siirtyy bioliuotuskasoihin. 

Näillä kuljettimilla siirretään malmia noin miljoona tonnia kuukaudessa.