Työn ekologisuuteen panostamisesta osa palkkaa? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Työn ekologisuuteen panostamisesta osa palkkaa?

8.10.2018 klo 12:48
|

Prolaiset olisivat valmiita parantamaan maapallon ekologista tilaa. – Työpaikan palkanjako voisi muuttua paljonkin, jos työssä palkittaisiin merkittävästi myös siitä, miten paljon eri tehtävien luonteiden rajoissa niin johto kuin työntekijät voisivat näkyvästi panostaa työn ekologisuuteen, visioi Pron tutkija.

Pro Uutiset

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC vaatii ihmiskuntaa puuttumaan radikaalein toimin ja pikaisesti ilmaston hälyttävään lämpenemiseen. Raportin mukaan päästöjä täytyy vähentää merkittävästi jo vuoteen 2030 mennessä.

Maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi valtavia riskejä sekä ihmisille että luonnolle, raportissa varoitetaan.

Eläinlajien monimuotoisuus on surkastunut reilusti alle puoleen ja ekosysteemin toimivuuden kannalta kriittiset osatekijät ovat vaurioituneet. 

– Luonto on joutunut väistämään väestönkasvun ja ihmisen kulutuskäyttäytymisen takia. Koskematonta luontoa on vaikea löytää, kertoo tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.

Statuskuluttaminen vs. minimalismi

Yksilö on paljolti yhteiskunnan sosiaalisten ja taloudellisten systeemien ohjauksessa.

– Moni haluaisi elää luontoa säästäen, omavaraisemmin ja kuluttaen vain sen, mikä on ihan pakko. Sosiaalisena ihmisenä harva kuitenkaan haluaisi häipyä kaupunkien tarjoamasta sosiaalisesta ympäristöstä, kertoo tutkija.

 Suuremmassa sosiaalisessa ympäristössä yksilölle voi kasvaa niin sanottu statuskuluttamisen pakko.

 – Ostamme tuotteita ja palveluita vain, jotta näyttäisimme muiden silmissä paremmilta. Finanssikriisin yhtenä päätekijänä on ollut ihmisten liiallinen velanotto, siis kulutuksen jatkuva lisääminen.

Prolaiset vastustavat maapallon ylikäyttöä

 Pron jäsenet olisivat valmiita maapallon ekologisen tilan parantamiseen, selviää liiton aiemmasta tutkimuksesta.

 – Tutkimuksen mukaan onnellisuus syntyy loppujen lopuksi terveydestä, hyvästä sosiaalisesta toiminnasta, oikeudenmukaisuudesta ja läheisestä suhteesta luontoon, kertoo tutkija.

Panostaminen ekologisiin työtapoihin yksi osa palkkaa?

Työelämän kehittämisen puolella voisi ajatella, että panostaminen ekologisempiin työntekotapoihin olisi yksi palkanosa, visioi tutkija.

– Periaatteessahan kyse olisi tehdä työ pienemmällä hiilijalanjäljellä ja ekologisella haitalla sekä panostaa tuotteissa ja palveluissa käyttöarvon osalta kaikkein olennaisempiin asioihin. Innovatiivinen ja työntekijöitä aidosti osallistava organisaatio kyllä keksii tapoja, jotka vähentävät tarpeetonta ajankäyttöä, sähläämistä ja resurssien hukkaantumista.

Työnteon panosarvo syntyy työn laadusta ja määrästä, johon sisältyy ongelmien ratkaisuvaikeus, työajan määrä ja intensiteetti. Työn tuotos- tai käyttöarvo sen sijaan tarkoittaa sitä, miten hyvin tuote tai palvelu palvelee asiakkaan käyttötarpeita. Työn taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lisäksi kolmanneksi rinnalle olisi otettava työn ekologinen vaikuttavuus.

– Työpaikan palkanjako voisi muuttua paljonkin, jos työssä palkittaisiin merkittävästi myös siitä, miten paljon eri tehtävien luonteiden rajoissa niin johto kuin työntekijät voisivat näkyvästi panostaa työn ekologisuuteen.

Tutkimuksesta tiedetään, että palkkauksen arvioinnissa on vielä tekemistä.

– Työn ekologisuuden lisäelementti voisi tuoda lisää arvoa palkkausjärjestelmään. Työprosesseja voidaan mitata fysikaalisen kulutuksen mittareilla. Tuottavuudesta puhuminen vaatii arvion siitä, miten vähällä ajalla ja energialla tietyntasoinen lopputulos saadaan aikaan. Kaksi työntekijää voi tuottaa saman lopputuloksen radikaalisesti erilaisella panosmäärällä. Kysymys on myös siitä, kuinka hinnoittelemme talousjärjestelmässämme luonnonvarojen kulumisen ja elinympäristön pilaantumisen kustannuksia.

Ihmisten sopeutuminen on turvattava

Verkottuneessa taloudessa on väärin syyllistää verkon yksittäistä toimialaa. Niin organisaatiot kuin kuluttajatkin kaikki käyttävät suoraan tai epäsuorasti kaikkien toimialojen tuotteita ja palveluita, summaa tutkija.

– Ekologiset tekijät varmasti muuttavat toimialoja sisäisesti ja toimialojen väliset suhteet muuttuvat. Joltain alalta työt vähenevät ja toisaalla syntyy ihan uudenlaista työtä. Suuressakin muutoksessa kaikkein tärkeintä on turvata tavallisten ihmisten sopeutuminen uusiin tilanteisiin. Jos muutos aiheuttaa laajaa työttömyyttä, niin syy on ennen muuta taloudellissosiaalisen systeemin hallitsijoiden, ylärakenteissa toimivan valtaeliitin. Hyvin tehdylle työlle on aina kysyntää, mutta nyt hyvän kriteeriksi olisi myös nostettava työn ekologisuus.