Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa

31.5.2019 klo 12:21
|

Teollisuuden palkansaajien julkaisussa ehdotetaan politiikkatoimien jälkiarviointia kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Lainsäätäjät ja kansalaiset saisivat luotettavaa tietoa siitä, kuinka yhteiskunnalliset toimet tosiasiassa vaikuttavat. Pron sopimusalavastaava tutustui julkaisuun.

Pro Uutiset / Lähde: Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa -julkaisu

Valtioneuvoston kanslian riippumattoman ja itsenäisen lainsäädännön arviointineuvosto antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Neuvoston tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Lisäksi arviointineuvosto pyrkii kehittämään yleistä lainvalmistelukulttuuria kuten hallituksen esitysten ja lainvalmistelun aikataulutusta ja suunnittelua.

Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Sari Jokikallas kertoo liiton olevan tyytyväinen arviointineuvoston perustamiseen ja työhön. Lainsäädännön arviointineuvosto ehdotti keväällä 2019, että Suomeen laadittaisiin valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä. Arviointineuvoston kahden ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden toiminnasta on vastikään valmistunut vaikuttavuuden arviointi.

– Siinä tuodaan esille pyrkimys painottaa voimakkaammin EU-lainsäädännön valmisteluun liittyvää vaikutusarviointia ja tulevaan lainsäädäntöön vaikuttavien jälkiarviointien arviointia, kertoo Pron sopimusalavastaava Jokikallas.

Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä esittääkin Teollisuuden palkansaajien julkaisemassa Edistys-raportissa, että politiikkatoimien jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Raportti vastaa siihen, miten jälkiarviointi tulisi suunnitella, jotta saatu tutkimustieto olisi luotettavaa ja laadukasta.

Luotettavaa tietoa lainsäätäjille ja kansalaisille pienillä muutoksilla

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on jo osa lainsäädäntöprosessia Suomessa. Jälkiarviointi tarkoittaa lain tai politiikkatoimen vaikuttavuuden tai toimivuuden selvittämistä toimeenpanon jo alettua. Järjestelmällinen politiikkatoimien vaikutusten jälkiarviointi antaisi lainsäätäjille ja kansalaisille luotettavaa tietoa siitä, kuinka yhteiskunnalliset toimet tosiasiassa vaikuttavat, ja edesauttaisi korjaavien muutosten tekemistä.

Työryhmän mukaan jälkiarvioinnin käyttöönotto ei Suomessa vaatisi kuin pieniä muutoksia nykyisiin toimeenpanotapoihin.

– Suomi on siitä edullisessa asemassa, että meillä on valmiiksi olemassa luotettavat ja laajat viranomaisten ylläpitämät rekisteriaineistot, jotka mahdollistavat vaikutusten tutkimisen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, raportissa kerrotaan.

Vaikuttavuuden arviointi on työryhmän mukaan yksinkertaisinta ja luotettavinta silloin, kun käytettävissä on aidosti vertailukelpoinen verrokkiryhmä. Työryhmä esittelee raportissa tapoja verrokkiryhmän ja luotettavan koeasetelman luomiseksi suomalaisessa toimintaympäristössä. 

Pron sopimusalavastaavan mukaan suositukset kannatettavia

Sopimusalavastaava Jokikallas tutustui julkaisuun. Hänen mukaansa raportin neljä suositusta ovat lähtökohtaisesti kannatettavia:

  1. periaatteellisen päätöksen tekeminen politiikkatoimien systemaattisen jälkiarvioinnin aloittamisesta
  2. periaatteellisen päätöksen toimeenpano lainsäädäntöprosessia kehittämällä
  3. kriteerit ja perusteet vaikutusten tutkimisen viitekehykseksi
  4. tehtyjen vaikutustutkimustenlaadun arvioinnin systematisointi.

Sopimusalavastaava kuitenkin toteaa, ettei pelkkä vaikutusten arvioinnin kehittäminen ratkaise sitä ongelmaa, että lainvalmistelu tehdään kiireessä. Poliittinen päätöksentekijä voi myös ottaa huomioon sen, minkä haluaa.

Vaikutusten arvioinnissa keskitytään tällä hetkellä taloudellisiin vaikutuksiin ja sopimusalavastaavan mukaan kehitettävää vielä on.

– Koska kunkin hallituksen esityksen valmistelu on aina jollakin vastuuministeriöllä, tarvittaisiin vaikutusten monipuolisessa arvioinnissa erittäin laajaa ja kehittynyttä ministeriöiden välistä yhteistyötä.

Raportissa esitetään, että keskeinen osa vaikutusarvioinnin varsinaisesta työstä olisi tehtävä virkatyönä joko ministeriössä, tutkimuslaitoksessa tai sen voisi ostaa konsulttityönä. Raportin mukaan nykytilanteessa ammattitaitoisten tutkijoiden määrä ei riitä vastaamaan muutoksen aiheuttamaan nopeasti kasvavaan kysyntään. Valtion henkilöstöstä on ylemmän korkea-asteen tai tukijakoulutuksen suorittaneita 33,7 prosenttia, joista varsinaisen tutkijakoulutuksen saaneiden osuus on noin viisi prosenttia.

–  Vaikutusten arvioinnin laajentamisen kustannukset joudutaan joka tapauksessa tarkasti arvioimaan. Mutta kuinka laajalle järkiarviointi kannattaa ulottaa on pohdittava asia. Hallituksen esityksiä annetaan vuosittain sadoittain ja niiden yhteiskunnallinen merkitys vaihtelee suuresti, kertoo sopimusalavastaava.

Tutustu julkaisuun.