Yritysten on hyväksyttävä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Yritysten on hyväksyttävä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus

1.3.2018 klo 13:38
|

Yritykset julistavat kunnioittavansa ihmisoikeuksia. Kun työntekijät perustavat ammattiliiton ja pyrkivät neuvottelemaan työehtosopimuksesta, yritykset saattavat kieltäytyä ja vedota “kansallisiin lakeihin ja tapoihin”. – Maailmanlaajuiset ihmisoikeudet, kuten oikeus järjestäytyä ja neuvotella, ylittävät kansalliset lait, toteaa kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen Prosta.

Pro Uutiset

Suomen työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö ovat vetäneet yritysten ihmisoikeusvaikutuksiin liittyvää vuoropuhelua yritysten ja järjestöjen kanssa. Pro on ainoana ammattiliittona ollut mukana keskusteluissa, joissa on pyritty löytämään käytännön keinoja tukea ihmisoikeuksien toteutumista.

– Aina se ei ole helppoa, vaikka tahtoakin olisi, toteaa Pron kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen. – Mutta jos ei ole edes tahtoa, sitten se vasta vaikeaa onkin.

Yritysten suoria ihmisoikeusvaikutuksia luotaava asiakirja esiteltiin 1. maaliskuuta sidosryhmäseminaarissa Helsingissä. Asiakirjan laadinnassa ovat olleet mukana Fortum, Stora Enso, Fazer-konserni, Metso, Neste, Valmet, Pelastakaa lapset, Teknologiateollisuus, Ammattiliitto Pro, FIBS ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK sekä kansalaisjärjestö Finnwatch.

YK: Yritysten tehtävä edistää ihmisoikeuksien toteutumista

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet vahvistettiin jo vuonna 2011. Periaatteiden mukaan valtioiden tehtävä on suojella ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Yritysten tehtävä on kunnioittaa ihmisoikeuksia. Lisäksi periaatteissa vaaditaan oikeudellista suojaa niille, joiden ihmisoikeuksia on loukattu.

– Yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia ei tarkoita sivustaseuraajan roolia, sanoo Koskinen. Poliittisen julistuksen lisäksi on toimittava huolellisesti ja aktiivisesti niin, että ihmisoikeudet tulevat käytännössä saavutettaviksi.

YK:n periaatteiden mukaan huolellisuusperiaate eli due diligence vaatii prosessia. Yrityksen tulee tunnistaa ja arvioida ihmisoikeushaasteita, tarttua havaittuihin ongelmiin, tarkkailla ja laatia suunnitelmia uhkien ehkäisemiseksi sekä kommunikoida sidosryhmien kanssa, jotta vuoropuhelua syntyy.

Koskinen korostaa sekä oikeanlaisen prosessin kehittämistä että ihmisoikeuksia kunnioittavan politiikan vahvistamista ja läpivientiä yrityksen kaikkeen toimintaan. Koskinen ottaa esille kaksi haastavaa esimerkkiä:

Kun HK Scanin teurastamotyöntekijät Virossa vaativat ammattiliiton tunnustamista ja työehtosopimusneuvottelujen aloittamista, yritys ei voi vedota kansallisiin tapoihin tai pyrkiä jarruttamaan työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Työntekijöiden kanssa on neuvoteltava.

– Toinen esimerkki on USAsta, jossa usein käytetään maan tapojen mukaisesti laki- ja konsulttitoimistoja, joiden keskeinen rooli on estää työntekijöitä järjestäytymästä. Vaikka tämä olisi maan tapa, niin Suomessa olevan konsernijohdon tulee puuttua tähän tiukasti ja vaatia, ettei näin toimita, vaan järjestäytymisvapautta on kunnioitettava.

Jos jossakin maassa sallittaisiin 10-vuotiaiden lasten työnteko, niin tuskinpä yksikään suomalainen yritys lapsilla töitä teettäisi, toteaa kv-päällikkö Koskinen.

–Ymmärretään, että lapsityövoiman käytön kielto on universaali osa ihmisoikeuksia.  Mutta kun kansallinen laki on löysä työntekijöiden järjestäytymisvapauden suhteen, käytetään lain sallimat keinot. Aivan kuin ihmisoikeudet olisivat joustavia, joitain on kunnioitettava, mutta toisia saa pikkuisen loukata.

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön johdolla aikaansaatua asiakirjaa Human rights impacts of own operations: insights for due diligence, Koskinen pitää oikeansuuntaisena askeleena.

– Prosessi oli hyvä ja toi eri sidosryhmien näkemykset esille. Loppuun saakka mukana pysyneiden yritysten kommenteista kuuli vahvan sitoutumisen globaalien ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sanoo Koskinen.

– Valitettavan paljon on kuitenkin vielä yrityksiä, joissa ihmisten oikeudet ovat vain kustannuseriä ja työnantajajärjestöt voisivat myös tarkistaa kantojaan 2010-luvulle, hän jatkaa.