"Yritysten tukeminen ja verottaminen on valtiolle nollasummapeliä" | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

"Yritysten tukeminen ja verottaminen on valtiolle nollasummapeliä"

10.11.2016 klo 14:09
|

  – Nykyisessä heikossa taloustilanteessa harkita kannattaisi myös väliaikaista omaisuusveroa. Yritysverojen ja perintöveron keventämiseen ei nyt vaan kerta kaikkiaan ole varaa, johtaja Palokangas Ammattiliitto Prosta toteaa.

Pro Uutiset

Kansalaiset maksavat yhä suuremman osan veroista, samaan aikaan kun yritysten maksamat verot ovat vähentyneet.

– Tämä tarkoittaa veropohjan rapautumista ja samalla rapautuu myös hyvinvointivaltion rahoituspohja, painottaa teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas Ammattiliitto Prosta.

”Yritysten verot ja tuet valtiolle nollasummapeliä”

Suomen valtion saaman yhteisöveron tuotto on romahtanut. Yhteisöveron tuotto oli yli seitsemän miljardia euroa 2000-luvulla, mutta viime vuosina se putosi alle viiden miljardin. Vuonna 2015 yhteisöjen tuloveroa kertyi lähes 4,5 miljardia euroa.

Yritykset saavat suoria yritystukia lähes 1,5 miljardia vuodessa ja verotuksen kautta yrityksiä tuetaan 3 miljardilla. Yritystuet ovat siis yhteensä noin 4,5 miljardia, kun maataloustuet jätetään tarkastelun ulkopuolelle.

– Yritysten tukeminen ja verottaminen on valtiolle nollasummapeliä, toteaa johtaja Markku Palokangas Prosta.

Yritystuet ovat joidenkin laskelmien mukaan valtiolle jopa kalliimpia kuin nollasummapeli. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan suoria yritystukia jaetaan Suomessa noin 1,3, miljardia euroa. Lisäksi yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6,5 miljardin euron edestä. Valtaosan yrityistuista saavat suuret yritykset.

Vuonna 2017 yritysten taakka pienenee entisestään. Yritysten sosiaaliturvamaksuja siirretään palkansaajien maksettavaksi osana kilpailukykysopimusta (kiky).  Palkansaajien palkkoja ei koroteta. Kikyn kautta yritykset saavat arviolta yli 3 miljardia piristysruiskeen.

Arvonlisäveron tuotto kasvaa – kuluttaja maksaa

Tuotteista ja palveluista valtiolle kertyvä arvonlisäveron nettokertymä nousi vuoden 2009 vajaasta 11 miljardista vuoden 2015 yli 14 miljardiin.  Kuluttajat maksoivat arvonlisäveroa vuonna 2015 yhteensä 14,2 miljardia euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2015 yhteensä 30 miljardia eli yli puolet kaikista verohallinnon keräämistä 55 miljardin euron veroista.

Veropohjaa tulisi laajentaa

Veropohjaa tulisi laajentaa siten, että pääomaverotus olisi samalla viivalla ansiotulojen verotuksen kanssa, pohtii Pron teollisuussektorin johtaja. 

 – Nykyisessä heikossa taloustilanteessa harkita kannattaisi myös väliaikaista omaisuusveroa. Yritysverojen ja perintöveron keventämiseen ei nyt vaan kerta kaikkiaan ole varaa, johtaja Palokangas toteaa.

Pääomatuloja verotetaan ansiotuloja kevyemmin, eikä niistä makseta kunnallisveroa.

Keskiluokka maksaa eniten  veroja

Veroja ja maksuja kertyy eniten tuloluokkaan 35 000–54 999 kuuluvilta henkilöasiakkailta, kertoo Verohallinto. Tämä tuloluokka maksoi viime vuonna 29 prosenttia kaikista tuloveroista eli noin 8,8 miljardia euroa.

Tähän tuloluokkaan kuuluu 19,2 prosenttia henkilöasiakkaista eli 887 000 suomalaista.

Alle 34 999 euroa tienaavien tuloluokkien osuus veropotista oli vuonna 2015 hieman pienempi kuin 2014. Vuonna 2015 nämä tuloluokat maksoivat 29 prosenttia henkilöasiakkaiden tuloveroista.

Sen sijaan yli 75 000 euroa tienaavien osuus veroista hieman nousi. He ovat 4 prosenttia henkilöasiakkaista ja maksoivat lähes 27 prosenttia veroista.