Äidit töihin ja perheille enemmän vapautta valita | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Äidit töihin ja perheille enemmän vapautta valita

6.5.2016 klo 08:00
|

​Naisilla on miehiä enemmän väsymystä ja velvoitteita vapaa-ajalla. Miehet kuitenkin ovat valmiimpia antamaan aikaansa ja resursseja jälkikasvun menestymisen eteen, kertoo Pron tutkimus. Miten miehet saataisiin työpaikoilta kotiin muksujen luokse ja äidin ura nousukiitoon?

Pro Uutiset

Prolaiset miehet ovat naisia valmiimpia käyttämään enemmän aikaa ja rahaa lastensa menestyksen eteen, vaikka se estäisi omien halujensa ja kiinnostuksen kohteiden toteuttamisen. Kuitenkin naiset käyttävät työn ulkopuolella erilaisiin velvollisuuksiin aikaa 3,9 tuntia vuorokaudessa, kun miehet käyttävät aikaa 3,2 tuntia vuorokaudessa, selviää Pron arvo- ja asennetutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan miehet hyväksyivät jaon naisten ja miesten rooleihin, kun taas yli 50-vuotiaat naiset olivat jakoa vastaan.

 – Tulos kuvastaa sitä, että prolaiset asiantuntijat ja esimiehet toimivat edelleen aika vanhanaikaisten sukupuolirakenteiden kautta, minkä muuttamiseen sekä miehillä että naisilla olisi halua. 30–39-vuotiaissa naisten vuotuinen työaika on keskimäärin noin 400 tuntia lyhyempi kuin miehillä. Naiset siis uhraavat aikansa koti- ja perheasioihin työelämässä menestymisen kustannuksella, avaa tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.

Miehistä 66,7 prosenttia voi hyvin vapaa-ajallaan, kun naisilla osuus oli 65,9 prosenttia. Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan yli 50-vuotiailla miehillä on nuoria naisia ja miehiä vähemmän energiaa vapaalla.

Prolaisten mielestä työ on tärkeää

Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että työ ei saa joustaa perheasioiden ja ystävyyssuhteiden vuoksi. Prolaiset kuitenkin arvostavat sukulaisuussuhteita, naiset miehiä enemmän. Kaveri-ja ystävyyssuhteet olivat tärkeimpiä 20–29-vuotiaille naisille ja miehille kuin vanhemmille ikäluokille.

Perheille valinnanvapautta ja isille vastuuta

Lähes kaikki äidit käyttävät lakisääteistä äitiysvapaata, mutta nykyisin vain muutama prosenttia isistä pitää pidemmän kuin 18 päivän isyysvapaan. Viime vuonna vanhempainpäivärahaa sai 65 485 isää, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, kertoo Kela. Jos entistä useampi isä jäisi perhevapaalle, se lisäisi naisten eläkettä ja parantaisi naisten mahdollisuuksia edetä uralla.

– Uskon, että äitien suurin työelämään liittyvä ongelma on edelleen se, että pitkät kokoaikaiset perhevapaat heikentävät äitien työmarkkina-asemaa. Ura- ja palkkakehitys vaikeutuu. Kun palkkaeurot jäävät pieniksi, niin se heijastuu myös eläkkeen määrässä, kertoo tasa-arvoasiantuntija Jaana Asikainen Ammattiliitto Prosta. 

Keskusjärjestö SAK ehdotti 21. huhtikuuta kannustinloukkuja purkavan perhevapaamallia, joka ei sakota työskentelypäivistä, vaan siirtää päivät käytettäväksi myöhemmin.

Pron tasa-arvoasiantuntija pitää ehdotusta hoitovastuun ja perhevapaiden jakautumista nykyistä tasaisemmin hyvänä mallina.

– En pidä yksinomaisena ratkaisuna sitä, että äitien osa-aikatyötä pyritään lisäämään. Siihenhän jo Kataisen hallitus pyrki, kun 2014 alusta osittainen hoitoraha alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille uudistettiin joustavaksi hoitorahaksi, joka siis tarjoaa osa-aikatyössä oleville aiempaa suuremman taloudellisen tuen.

SAK:n mallissa etuuksia voisi käyttää pitkänä vapaana, yksittäisinä päivinä, pätkänä, lomittain ja puolitettuina. Kaikki perheet saisivat saman määrän etuuksia ja mahdollisuuden päättää etuuksien jakamisesta.
  
Keskusjärjestön malli sisältää viiden viikon synnytysrahan äidille ja sen jälkeen 12 kuukauden vanhempainrahakauden, joka jaettaisiin tasan vanhempien kesken niin, että kolme kuukautta olisi kiintiöity kummallekin vanhemmalle, mutta sen ylittävän osan vanhempi voisi halutessaan siirtää lapsen lähipiiriin kuuluvalle ei-juridiselle vanhemmalle.

– Äidit pysyvät paremmin työelämän syrjässä kiinni, jos he valitsevat kokoaikaisen pitkän poissaolon sijasta osa-aikaisen vapaan ja osa-aikatyön yhdistelmän. Osa-aikatyöhön voi kuitenkin liittyä ristiriitoja, jotka edelleen heikentävät naisen asemaa. Vaikuttaminen omiin työaikoihin, työn sisältöön, koulutuksen saamiseen työssä ja työuran kehittämiseen voivat heiketä. Osa-aikatyössä palkkakin on tietysti pienempi kuin kokoaikatyössä, muistuttaa Asikainen.