Asiantuntijat: Irtisanomissuojan heikennys on tarpeeton | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Asiantuntijat: Irtisanomissuojan heikennys on tarpeeton

18.9.2018 klo 13:28
|

Hallituksen aikeet heikentää henkilöstä johtuvaa irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä aiheuttaa turvattomuutta ja levottomuutta palkansaajissa. Mitään näyttöä ei ole, että irtisanomissuojan heikennys parantaisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Hallituksen kaavailu ei ole oikea keino kannustaa pienyrittäjiä uusien työntekijöiden palkkaamiseen, sanovat asiantuntijat.

Pro Uutiset / Juttu: Leena Seretin / Kuvat: STTK: Liisa Valonen, Tuomo Lindfors, Lehtikuva: Roni Lehti

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työnantaja voi irtisanoa työntekijänsä henkilöstä johtuvista syistä vain asiallisesta ja painavasta syystä. Sellaisia voi olla esimerkiksi työtehtävien tekemättä jättäminen, perusteeton työstä kieltäytyminen tai luvaton poissaolo. Rikkomuksen tulee olla olennainen eli kertavirhe ei ole asiallinen ja painava syy irtisanomiseen.

Sipilän hallituksen kaavaillussa on poistaa työsopimuslaista painava syy. Se avaisi korkeintaan 20 työntekijää työllistävälle yrittäjälle oikeuden irtisanoa haluamansa palkansaaja nykyistä höllemmin ja ilman painavaa näyttöä. Hallitus ei tosin ole vielä viestittänyt, miten se aikoo muuttaa työsopimuslakia. Marraskuussa pitäisi tulla esitys.

Työoikeuden asiantuntijat pitävät muutosta merkittävänä, mutta tarpeettomana. Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta sanoo, että Suomessa on pitkä, lähes viisikymmenen vuoden perinne, että lailla suojataan työntekijää mielivaltaiselta irtisanomiselta. Muissa Pohjoismaissa on samankaltainen käytäntö.

– Olennaisuusvaatimus laissa tarkoittaa, että virheitä ja vaikkapa poissaoloja voi olla joskus. Kaikki tekevät virheitä. Jos virheiden pelko työtehtävien suorittamisessa lisääntyy turvan puuttuessa, ihminenhän saattaa alkaa odottaa ja noudattaa vain annettuja käskyjä ja jättää omasta osaamisestaan osan käyttämättä, Koskinen sanoo.

Nykytyöelämässä tuskin on mahdollista, että toimitaan vain pomon antamin käskyin eikä työntekijälle anneta omaa luovaa panosta työhön.

Järjetön hanke

­Jos lainsäädäntöön kirjoitettaisiin erilainen irtisanomisperuste pienille ja suurille yrityksille, oikeuskäytännössä tämä johtaisi siihen, että pienissä yrityksissä tilanne säilyy ennallaan ja suurissa kiristyy, sanoo työlainsäädäntöön vahvasti vaikuttanut EK:n entinen päälakimies Lasse Laatunen.

– En näe hallituksen hankkeessa mitään järkeä. Juristina ja työoikeutta tuntevana sanoisin, että työelämässä mikään ei ole muuttunut siten, että olisi tarvetta höllentää yksilöllisiä irtisanomisperusteita eikä kollektiivisiakaan, Laatunen sanoo.

Perustelen yksilöllistä irtisanomissuojaa siten, että kyse on moitittavasta työntekijän menettelystä, mutta se voi olla niin lievää, ettei irtisanomisperustetta ole. Voihan se olla myös raskauttavaa tai törkeää, mutta sen päättää tuomioistuin, Laatunen sanoo.

Professori Koskinen huomauttaa, että ”painava syy” henkilöperusteisissa irtisanomissa tuli työsopimuslakiin 1970-luvulla, jolloin Suomi aloitti taipaleensa hyvinvointi- ja sivistysyhteiskuntana. Sama on tapahtunut myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa lakiin ei ole kirjoitettu painavaa syytä, mutta työnantajan on oikeuskäytännössä perusteltava irtisanomisen asiallisuus tarkkaan.

Lasse Laatusen mielestä nyt käynnissä olevalta jupakalta olisi vältytty, jos hallitus olisi jatkanut työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaperinnettä työelämän kysymyksissä.

– Työmarkkinajärjestöt näkevät perusjuridiikan samalla tavoin, vaikka yksittäisissä tulkinnoissa  saattaakin olla erimielisyyksiä.

– Mielestäni nyt on sotkettu kaksi asiaa: irtisanomisjuridiikka ja pienten yritysten riskit palkata ensimmäinen työntekijä. Se ei helpotu irtisanomissuojaa löysäämällä. Hyödyllisempää olisi tutkailla, voisiko koeaika olla nykyistä kuutta kuukautta pidempi, Laatunen sanoo.

Professori Koskinen on samoilla linjoilla.

– Nykyisellä irtisanomissuojalla tultaisiin hyvin toimeen, jos helpotettaisiin ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi alkuunsa huojennetuilla sosiaaliturvamaksuilla ja koeajan pidentämisellä. Kuusi kuukautta ei välttämättä riitä nykyisessä työelämässä kouluttaa työntekijä yrityksen tarpeisiin, Koskinen sanoo.

Vaakakuppi heilahtaa

Hallitus perustelee irtisanomissuojan heikennystä työllisyyden parantamisella ja rekrytoinnin lisäämisellä. Talousasiantuntijat eivät ole löytäneet väitteelle mitään näyttöä. Pääekonomisti Ralf Sund STTK:sta sanoo, että selvitysten perusteella ovi kävisi kumpaankin suuntiin. Palkansaaja irtisanotaan ja tilalle valitaan toinen. Eihän siinä työllisyysaste nouse yhtään pykälää.

Hallitus on tilannut kolmelta tutkimuslaitokselta selvitykset työllisyysvaikutuksista. Yksikään niistä ei puolla olettamusta, että työllisyys kohenisi irtisanomissuojaa heikentämällä.

Ekonomisti Ralf Sund huomauttaa, että työvoiman vaihtuvuuden lisääntyessä tuottavuus ei kohenisi.

– Osaajat välttelevät turvattomia pienyrityksiä. Palkansaajat arvostavat työsuhdeturvaa. Jos yrityksessä ovi käy tiuhaan tahtiin, pätevimmät väistävät ja häviäjien yritysten tuottavuus laskee.

– Arvioni on, ettei mahdollisesta irtisanomissuojan heikennyksestä seuraa sen kummemmin työllisyys- kuin tuottavuushyötyjäkään.

Sen sijaan valtasuhteet työpaikalla heilahtavat, jos yrityksen irtisanomisherkkyyttä löysätään.

– Työllisyyskulmasta kyse on nollasummapelistä, mutta työpaikan valtasuhteissa tapahtuu muutos isäntävallan lisäämiseen, Ralf Sund arvioi.