Euroopan komissio haluaa puuttua työssäkäyvien köyhyyteen | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Euroopan komissio haluaa puuttua työssäkäyvien köyhyyteen

9.11.2020 klo 08:01
|

Lähes 10 prosenttia Euroopan palkansaajista elää köyhyysrajan alapuolella. Onnistuuko komission uusi vähimmäispalkkadirektiivi puuttumaan työssäkäyvien köyhyyteen? Ammattiliitto Pron mielestä ehdotus on oikeansuuntainen ja sisältää tärkeän viestin myös Suomelle. 

Pro Uutiset

Euroopan komissio julkaisi perjantaina 27.10. esityksensä vähimmäispalkkoja koskevasta uudesta direktiivistä. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että eurooppalaisia työntekijöitä suojellaan riittävillä vähimmäispalkoilla ja heille mahdollistetaan kohtuullinen toimeentulo työpaikasta riippumatta.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan direktiivillä halutaan antaa viesti siitä, että työtä ja työntekoa arvostetaan myös kriisiaikoina.

– Liian monille työnteko ei ole enää kannattavaa. Työntekijöillä olisi oltava mahdollisuus riittävään vähimmäispalkkaan ja kohtuulliseen elintasoon. Työ- ja elinolojen parantaminen suojelee myös kohtuullista palkkaa maksavia työantajia ja luo perustan oikeudenmukaiselle, osallistavalle ja kestävälle elpymiselle, von der Leyen totesi perjantaina.

Toteutuessaan direktiivi velvoittaisi kaikkia EU:n jäsenmaita edistämään työehtosopimusten kattavuutta palkkatason parantamiseksi sekä varmistamaan, että työehtosopimukset ja niiden määrittämät palkkatiedot ovat kaikkien ulottuvissa, läpinäkyviä ja julkisesti saatavissa. Lisäksi vähimmäispalkkaa käyttäviä jäsenmaita edellytetään luomaan olosuhteet, joiden kautta turvataan palkan riittävä taso.

Minimipalkan taso jää avoimeksi

Direktiivi on oikeansuuntainen, arvioi Ammattiliitto Pron kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen

– Kokoaikatyön palkalla on voitava elää kohtuullista elämää ja tehokkain keino palkkatasojen nostamiseen on komission ehdotuksenkin mukaisesti lisätä työehtosopimusten kattavuutta, Koskinen sanoo.

Parannettavaakin tosin olisi.

– Direktiivissä ei oteta kantaa siihen, mikä olisi sopiva taso kansalliselle vähimmäispalkalle. Monessa Euroopan maassa poliittinen johto voi esimerkiksi pitää matalia palkkoja kilpailukyvyn kannalta keskeisenä valttina. Vaarana voi tällöin olla, että minimipalkka jää alle elämiseen riittävän tason. Tähän tulisi EU:ssa ihmisoikeussyistä puuttua, Koskinen toteaa.

Esimerkiksi Euroopan ay-keskusjärjestö ETUC on ehdottanut, että vähimmäispalkan tulisi olla 50 prosenttia maan keskiarvopalkasta ja 60 prosenttia maan mediaanipalkasta. Suomen tapauksessa tämä tarkoittaisi noin 1700–1900 euron kuukausittaista vähimmäispalkkaa tai reilun kymmenen euron tuntipalkkaa.

Vaikka vähimmäispalkan tasoa ei määritellä, direktiivi edellyttää jäsenmaita seuraamaan vähimmäispalkan tasoa. Koskinen pitää vaatimusta tärkeänä myös suomalaisille palkansaajille. 

– Suomesta ei näy löytyvän tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni työntekijä saa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa ja mikä tämä palkkataso on, Koskinen huomauttaa.

Direktiivi edistää työehtosopimustoimintaa

Komission pyrkimys luoda EU:n laajuiset puitteet vähimmäispalkalle on myös herättänyt kritiikkiä niissä EU-maissa, joissa palkkojen määräytyminen perustuu lainsäädännön sijaan työmarkkinajärjestöjen keskinäiseen sopimiseen.

– Tanskassa ja Ruotsissa on katsottu, ettei EU:n toimivaltaan kuulu palkkoihin liittyvät asiat. Suomessa on oltu pragmaattisempia ja katsottu, että keskeistä on oikeus säilyttää suomalainen malli palkkojen sääntelyssä, Koskinen sanoo.

Suomessa ei ole käytössä lakisääteistä vähimmäispalkkaa, vaan palkkataso perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimiin työehtosopimuksiin. Vastaava järjestely on käytössä Suomen lisäksi myös Itävallassa, Kyproksella, Tanskassa, Italiassa ja Ruotsissa.

– Komission ehdotus tuntuisi tukevan suomalaista yleissitovuusmallia, jolla varmistetaan, että toimialakohtaisilla työehtosopimuksilla sovittu palkka ulotetaan kaikkiin toimialan yrityksiin, Koskinen arvioi.

Hän muistuttaa, että metsäteollisuuden työnantajien päätös luopua toimialakohtaisesta sopimisesta on ikävä askel juuri toiseen suuntaan.

Joka kymmenes EU-alueen palkansaaja elää köyhyydessä

Komission direktiiviesityksen taustalla on työssäkäyvien köyhyyden yleistyminen EU:n alueella. Esimerkiksi Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin mukaan lähes joka kymmenes EU-alueen palkansaajia elää köyhyydessä. Erityisesti osa- ja määräaikaiset työntekijät kärsivät köyhyydestä muita palkansaajia enemmän. Köyhyys on myös sukupuolittunutta: vähimmäispalkkaa saavista noin 60 prosenttia on naisia.

Työssäkäyvien köyhyydessä on kuitenkin suurta vaihtelua eri EU-maiden välillä. Yleisintä työssäkäyvien köyhyys oli Romaniassa, jossa noin 15 prosenttia työvoimasta elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa vastaava osuus oli puolestaan EU:n pienin, noin 3 prosenttia.