Humanisti on työelämän sisältöosaaja | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Humanisti on työelämän sisältöosaaja

28.11.2018 klo 10:24
|

Kulttuurintutkimuksen tutkinto antaa merkittäviä sisältötaitoja työelämässä. Opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin kummittelee käsitys vaikeasta työllistymisestä. Moni nuori liittyy liittoon jo opiskeluaikana. – Yksittäinen työntekijä on työpaikalla heikoilla. Kyse on realismista.

Pro Uutiset / Teksti: Taina Saarinen, kuvat: Kutu ry ja Taina Saarinen

Kulttuurintutkimuksen tutkinto antaa merkittäviä sisältötaitoja työelämässä. Opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin kummittelee käsitys vaikeasta työllistymisestä. Opiskelijat ja alalta valmistuneet kohtasivat virheoletusten oikomisen merkeissä Turussa.

– Humanistit itse ruokkivat stereotypiaa, että humanistit eivät muka saisi töitä, sanoo Enni Keski-Saari.

– Päätimme haastaa tämän ajatuksen.

Alumnit kertoivat opintojensa annista työssä Turun yliopiston kulttuurintutkimuksen opiskelijoitten työelämäillassa.

Oikomishoito aloitettiin järjestämällä työelämäilta, jossa kulttuurintutkimuksen tutkinnon ja työelämän yhdistämisestä ja kertoivat panelistit kirjastosta, arkistosta, maahanmuuttajatyöstä sekä suomen kielen tutkija, toimittaja ja tapahtumatuotannoin työntekijä.

Työelämäillan järjesti Turun yliopiston folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen opiskelijoitten ainejärjestö Kutu ry marraskuun puolessavälissä.

– Tapahtuman tavoitteena oli lisätä tietoisuutta työelämästä konkreettisin esimerkein, tuoda työelämää lähemmäs opiskelijan maailmaa, Keski-Saari sanoo. Hän on Kutun sihteeri ja alumnivastaava.

– Kouluissa ammattiliitoista ei juuri puhuta. Liitot eivät ole olleet aktiivisia yliopisto-opiskelijoiden suuntaan. Halusimme lisätä tätäkin tietoutta, opiskelija Enni Keski-Saari sanoo.

Työhön omaa polkua

Yksi panelisteista, Teemu Saarenpää työskentelee Turun kaupungin Kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu -toiminnassa. Hänen pääaineensa uskontotiede ei ole kuumimman työllistäjän maineessa.

– Mutta mahdotonta se ei mitenkään ole, Saarenpää sanoo.

– Täytyy valita polkuja. Verkostoituminen jo opiskeluaikana itseä kiinnostaviin suuntiin on hyvä, tutustuminen ihmisiin ja naaman tutuksi tekeminen, että naama muistetaan.

Uskontotieteen tarjoamat laajat taustavalmiudet ovat hyödyksi, kun selvitetään buddalaisen temppelin käytännön asioita kaupungin byrokratiassa tai eritaustaisille ihmisille suunnattujen toimintojen järjestämistä.

Saarenpää löysi työnsä menemällä kentälle, Suomen pakolaisavun vapaaehtoistyöntekijäksi.

– Polku on nähtävissä, nykyisessä työpaikassani on niitä samoja ihmisiä.

Lotta Aarikka on tutkija. Hän tekee väitöskirjaa suomen murteiden tutkimuksen historiasta, sitä miten ja millaisilla perusteilla tutkijat ovat arvioineet murteen puhujia. Pitkänä sivuaineena oli folkloristiikka.

Aarikka tutkii tutkimusideologiaa, sitä miten murreaineistoja on kerätty ja keiden puhetta on kelpuutettu tallennettavaksi. Folkloristiikan sivuaine ja kenttätutkimuksen metodiikka tarjoaa työhön kriittisen näkökulman.

–  Tutkimukseni on kielentutkimuksen ja folkloristiikan rajapintaa. Kielellinen identiteetti liittyy kumpaankin. Ja samat ihmiset ovat keränneet perinne- ja murreaineistoja.

Ilman liittoa on yksin

Lotta Aarikka kuuluu liittoon.

– Liityin jo opiskeluaikana. Edellisessä työpaikassa toimin luottamusmiehenä. Siinä hahmottaa selkeimmin neuvottelun merkityksen ja sen, että yksittäinen työntekijä on työpaikalla heikoilla. Kyse on realismista.

Teemu Saarenpäälle konkreettinen etu eli ansiosidonnainen työttömyysturva on vahva motiivi kuulua ammattiliittoon. Toinen on lakimiehen palvelut.

– Niitä en ole työssä tarvinnut, mutta maksan mielelläni turvasta, että se on käytettävissä.

Työssään Saarenpää on tavannut maahanmuuttajia, jotka eivät kuulu ammattiliittoon, eivätkä siten saa juristin palveluita, vaikka tarvitsisivat. Jonkun kerran on soitettu hänelle ja kysytty neuvoja.

– Liittoon kuuluminen olisi siis paikallaan.

Pro ja opiskelijat

Ammattiliitto Prossa opiskelijat kuuluvat Pro-opiskelijoihin. Opiskelijoiden suuntaan on parin viime vuoden aikana aktivoiduttu ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa tehdään yhteistyötä. Sopimusala-asiamies Heidi Laiho Turun aluetoimistolta iloitsee kutsusta kulttuurintutkimuksen yliopisto-opiskelijoiden työelämäiltaan.

– Siellä kiinnosti opiskelijajäsenyys ja siihen liittyvät edut. Onkin hyvä tietää, että vaikka jäsenyys on opiskelijalle maksuton, jäsenedut ovat samat, esimerkiksi tapaturmavakuutus ja lakineuvonta, joka ei rajoitu työasioihin.

Laiho toteaa, ettei nuorten ay-tietämys yleisesti ole kovin hyvä. Ammattiyhdistys ajatellaan usein kapeasti vain työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen neuvottelijana. Liitot ovat kuitenkin tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttajataho lain valmistelussa.

Ja tulevatko kaikki ajatelleeksi, että työpäivän ja -viikon pituus, palkalliset sairaspäivät – lista on pitkä – ovat ammattiliittojen aikaansaamia työelämän sopimusasioita? Itsestään selviä asioita on syytä huoltaa.

Enni Keski-Saari on kolmannen vuoden uskontotieteen opiskelija. Sivuaineina hänellä on psykologia, elämänkatsomustieto ja filosofia. Tavoitteena on opettajan ammatti, joten pätevöitymisvaiheessa opiskellaan myös pedagogiikkaa.

Hän sanoo, että ammattiliitto on asia, joka tulee tutuksi pikkuhiljaa.

– Ehkä liittoon liittyminen varhain, opiskelijana koetaan etäiseksi. Ei osaa liittyä, kun tulevaisuudesta ei tiedä. Alojakin on useita, opinnoissa ja työelämässä.

Heidi Laiho toivottaa Pron opiskelijajäsenet tervetulleiksi toimistolle käymään – mutta ensin kannattaa soittaa. Jäsenten kysymyksiin etsitään aina vastaus.

– Kierrämme paljon työpaikoilla. Olemme kentällä jäseniä ja luottamushenkilöitä tapaamassa.

Lue lisää opiskelijajäsenyydestä.

Pron Heidi Laiho kertoi opiskelijajäsenen eduista.