ICT-alalla kilpailukyky ei ole ongelma | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

ICT-alalla kilpailukyky ei ole ongelma

26.2.2020 klo 10:21
|

95 prosenttia ICT-alan kyselyyn vastanneista kertoi, ettei 24 tunnin työajanpidennyksellä ollut vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn tai uusien työpaikkojen syntymiseen. Alan haasteena eivät ole palkat tai työehdot, vaan vanhat rakenteet.

Pro Uutiset

Neuvotteluja 12 000 ICT-alan toimihenkilön, asiantuntijan ja esimiehen työehdoista on käyty viime vuoden marraskuusta lähtien.

Viime sopimuskierroksella kiky-tunneista sovittiin ICT-alalla erillisellä pöytäkirjalla. Tarkoituksena oli heikossa taloudellisessa tilanteessa parantaa kilpailukykyä ja työllisyyttä väliaikaisin toimin.

Kiky-ratkaisun yhteydessä sovittiin sosiaaliturvamaksujen siirrosta, joka merkitsi kaikkiaan yli kuuden miljardin euron tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille. ICT-alan sopimusalavastaava Mika Mäkelän mukaan tästä on ollut merkittävää hyötyä ICT-alan yrityksille lähinnä voittojen ja osinkojen kasvuna.

Kyselyn mukaan kiky-tunneista ei ollut hyötyä

Päättyneen sopimuskauden aikana kiky-tuntien vaikutusta tarkasteltiin kyselyllä, johon vastasi 40 alan luottamusmiestä.

— Vastaajista 95 prosenttia kertoi, ettei kiky-tunneilla ollut vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn tai uusien työpaikkojen syntymiseen, Mäkelä kertoo.

Kyselyn perusteella seurantajakson 1.1.2017—31.12.2018 aikana toimihenkilöiden määrä oli vähentynyt. Vastaajat olivat saaneet kiky-tunneista palautetta työpaikkansa jäseniltä: kolme neljästä kertoi, että jäsenet pitivät työajan pidennystä täysin turhana ja viidennes turhana.

Kuva: Ficom 2019, Pron ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä on noin 12 000 henkilöä asiantuntija- ja esimiestehtävissä muun muassa teleyrityksissä, verkonrakennustehtävissä ja contact centereissä.

Käyttökatteet ovat kunnossa, mutta vanhat rakenteet painavat urakoitsijayritysten hintoja alas

Mäkelä vertaa ICT-alan yritysten tilannetta energia-alaan, jossa kiky-tunnit poistuivat uuden työehtosopimuksen myötä ilman kompensaatiota helmikuun alussa. ICT-alan ja energia-alan toimihenkilöt työskentelevät usein samoissa alihankintaketjuissa.

— Energialaitoksilla ja teleoperaattoreilla ei ole kilpailukykyongelmaa käyttökatteiden ollessa jopa yli 30 prosenttia.

Mäkelä muistuttaa, että molempien alojen alihankintaketjuissa on samoja urakoitsijayrityksiä, joiden tilanne on tukala. Mäkelän mukaan Suomessa 4G-verkkoja rakennus keskittyi vuosiin 2010—2016 niin, että melkein kaikki suomalaiset olivat verkon piirissä vuonna 2017. Viidennen sukupolven 5G-verkkojen rakentamisessa otettiin ensiaskeleita vuonna 2018, mutta vasta viime vuonna verkot yleistyivät suurimpien eteläsuomalaisten kaupunkien keskustoissa.

— Tämä ei kuitenkaan johdu työsuhteiden ehdoista tai palkoista, vaan siitä, että alihankintaketjuissa on ollut ylitarjontaa vanhoista rakenteista johtuen. Tilaajayritykset ovat käyttäneet vääristyneen kilpailutilanteen säälittä hyväkseen, ja osa alihankintayrityksistä on ajautunut vaikeaan tilanteeseen.

Kuva: Ficom 2019

Pro edellyttää vastuuta omistajilta

ICT-alan kolmen ison operaattorin suurimmat omistajat ovat Suomen, Norjan ja Ruotsin valtiot. Mäkelän mukaan alan toimijoiden juuret ovat syvällä pohjoismaisen hyvinvointivaltion sisällä ja operaattorit ovat merkittäviä veronmaksajia.

— Vastuullisena toimijana Pro pitää alan kilpailukyvystä huolta jatkossakin, eikä meillä ole vaatimuksia saada ”kuuta taivaalta”. Odotamme kuitenkin, että suuret valtiolliset omistajat turvaavat säälliset palkat ja työolot operaattoreilla sekä alihankintaketjussa.

Pro odottaa omistajien noudattavan jatkossakin pohjoismaisia perinteisiä ja hyviä ay-liikkeen sopimusoikeuksia. Yrityksiltä odotetaan hyvää neuvottelukulttuuria.

Kuva: Ficom 2019