Johtoryhmä vai kahvikerho? – työntekijöiden edustus yritysten hallinnossa toteutuu heikosti | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Johtoryhmä vai kahvikerho? – työntekijöiden edustus yritysten hallinnossa toteutuu heikosti

12.1.2021 klo 11:39
|

Miten 30 vuotta voimassa ollut hallintoedustuslaki toteutuu yrityksissä? – Puolessa firmoista vaikutusmahdollisuudet koettiin pieninä, kertoo tutkimusprofessori Harju.

Pro Uutiset

Yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää, tulisi henkilöstöllä olla edustaja yrityksen hallinnossa, määrää voimassa oleva hallintoedustuslaki. Tällä hetkellä laki toteutuu yrityksissä heikosti. Miksi?

Syyt vaihtelevat tiedon puutteesta yritysjohdon haluttomuuteen ottaa henkilöstö mukaan päätöksentekoon. Lisäksi nykylaki antaa mahdollisuuden perustaa hallintoedustukselle erillisen toimielimen, jolla ei ole minkäänlaista todellista vaikutusvaltaa. 

– Työntekijöiden edustajat eivät pääse pöytiin, jossa strategisia päätöksiä tehdään. Tai johto kuuntelee, mutta johtajat eivät kykene huomioimaan työntekijöitä päätöksissä. Joskus hallintoedustajia vain tiedotetaan jo tehdyistä päätöksistä, tiivistää tutkimusprofessori Jarkko Harju Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATTista.

Harju esitteli henkilöstön edustajille tehdyn kyselyn pohjalta laaditun analyysin, joka tehtiin yhteistyössä Teollisuuden palkansaajien ja kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa. Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa - tehotonta ja turhaa vai kaikkien etu?- Analyysi on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa arvioidaan henkilöstön edustuksen vaikutuksia yritysten toimintaan. 

Keinotekoinen kahvikerho ei toimi

Kyselyn mukaan tyytymättömimmät edustajat toimivat hallintoedustusjärjestelmissä, jotka on perustettu johtoryhmän tai hallituksen ulkopuolelle. Hallintoedustajat kertovat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat usein rajattuja.

– Suora keskusteluyhteys johtoon sekä epäviralliset keskustelut ovat työntekijöiden henkilöstöedustajille tärkeitä, kertoo tutkimusprofessori Harju VATTista.

Tutkimusryhmän tekemä analyysi esittää ratkaisuksi työntekijöiden edustajille tarkemmin määriteltyä roolia yritysten päätöksenteossa. Tämä tukisi henkilöstön ja yritysjohdon yhteistyötä, lisäisi luottamusta ja hyödyttäisi sekä yritystä että sen työntekijöitä.

Yhteistyö parantaa johdon ja työntekijöiden kommunikointia

Asianmukaisesti järjestettynä hallintoedustusjärjestelmä parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua ja luottamusta. Suuri osa kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöiden edustajista kokee, että yritykseen on syntynyt hallintoedustusjärjestelmän ansiosta avoimempi ja luottamuksellisempi ilmapiiri, ja kommunikointi johdon ja työntekijöiden välillä on parantunut. 

Työntekijöiden edustajat myös arvioivat, että heidän asiantuntemuksensa auttaisi yrityksen johtoa tekemään yrityksen tuottavuutta ja tulosta mahdollisesti parantavia päätöksiä. 

– Työoloja, työvälineitä ja työturvallisuutta koskevia parannuksia on saatu aikaan, kertoo tutkimusprofessori Harju tuloksista.

Tuottavuus paremmaksi ja perustelut esiin

Työntekijöiden osallistuminen yritysten päätöksentekoon ei ole uhka vaan on vaikuttanut myönteisesti tuottavuuteen, arvioi valtiosihteeri Ville Kopra Teollisuuden Palkansaajien tilaisuudessa, jossa analyysi julkistettiin.

– Esimerkiksi Saksassa henkilöstöedustus toimii. On luontevaa, että ihmiset, jotka työtä tekevät, näkevät mitä voi tehdä paremmin, niin että tuottavuus paranee. Millä modernilla yrityksellä on varaa jättää osaaminen käyttämättä?

18 EU-maassa on käytössä vastaavia henkilöstöedustusjärjestelmiä kuin Suomessa.

– Kun työntekijä tietää pakottavien toimien takana olevat syyt, vastarinta vähenee. Esimerkiksi lakkoherkässä Ranskassa henkilöstöedustajasysteemin on koettu vähentävän päätösten vastustusta, totesi OKT Maria Jauhiainen, joka on tehnyt selvityksen henkilöstöedustuksesta.

Henkilöstön edustusta koskevaa hallintoedustuslakia ollaan päivittämässä ja yhdistämässä osaksi yhteistoimintalakia. Lakiesitys on tulossa eduskunnan päätettäväksi keväällä 2021 ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022.