Jopa miljoonan työikäisen tulee hankkia lisäkoulutusta tekoälyaikana | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Jopa miljoonan työikäisen tulee hankkia lisäkoulutusta tekoälyaikana

21.6.2018 klo 09:34
|

Tekoäly on siirtymässä merkittäväksi osaksi työelämää. Tekoälyaika tulee vaatimaan osaamisen uudistamista sekä verottamaan työpaikkoja, mutta myös luomaan lisää työtehtäviä. 

Pro Uutiset / Kuva: Shutterstock

Tekoälyn kehittyminen tulee muuttamaan laajasti työelämää sekä työelämässä tarvittavia taitoja useimmissa ammateissa. Työelämässä pitää varautua jopa miljoonan työikäisen lisäkoulutukseen ja osaamistason nostoon. Runsaasti työtehtäviä tulee tekoälyn hyödyntämisen myötä katoamaan, mutta tekoäly mahdollistaa myös runsaasti uusia työtehtäviä. Olennaista on, ettei tekoäly korvaa ihmistä työelämässä, vaan toimii avustajana työtehtävissä.

Nämä tulokset tulevat ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön uunituoreesta julkaisusta Tekoälyajan työ: neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan. Ammattiliitto Pro oli mukana toimenpide-ehdotuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä 20.6.2018.

Digitalisaatio muokkaa työelämää ja yhteiskuntaa

Digitalisaation aikakausi on edennyt siihen pisteeseen, että tekoälyn asemaa työelämässä on ajankohtaista pohtia. Tekoäly merkitsee työryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaaran mukaan digitalisaation kehittyneintä muotoa, joka tulee varmasti muokkaamaan laajasti niin työelämää kuin koko yhteiskuntaakin.

Myös prolaisilla työpaikoilla tekoälyn hyödyntäminen on arkipäiväistynyt ja muutostarpeet on tunnistettu jo pitkään. 

– Suuri osa Pron toimialoista ja työpaikoista on ollut digitaalisessa palvelujen ja työtapojen murroksessa koko 2000-luvun, joten raportissa ei sinänsä ollut paljon uusia havaintoja meille. On kuitenkin tärkeää, että monet teknologiamurrokseen liittyvät parannusehdotuksemme ovat nyt myös valtiovallan agendalla, toteaa Pron elinkeino- ja ympäristöpoliittinen asiantuntija Henrik Haapajärvi.

Viekö tekoäly työpaikat?

Tekoälyn sekä teknologian kehitykseen on liitetty runsaasti kauhukuvia. Tuleeko tekoäly viemään lukemattomia työpaikkoja ja korvaamaan ihmisen työmarkkinoilla?

Raportin tulosten mukaan työpaikkojen sekä -tehtävien kato ei tule olemaan yhtä voimakasta, kuin mitä on saatettu pelätä. Julkaisussa arvioidaankin, että noin 15 prosenttia työpaikoista saattaa kadota kokonaan. Puolet työpaikoista voi muuttua niin, että itse työ ei häviä, mutta se tehdään eri tavalla.

Ihmistä tekoäly ei myöskään tule raportin mukaan korvaamaan työelämässä. Työtehtävät, työnkuvat sekä ammatit muuttuvat tekoälyn kehityksen myötä, mutta ensisijaisesti tekoäly tulee toimimaan ihmisen apuna ja tukena työtehtävissä

– Tekoäly on ihmisen ja työntekijän kumppani. Tekoäly ei kuitenkaan esimerkiksi hallitse tunteita, ei pidä yllätyksistä, ei ole luova, ei hallitse monimutkaisia vuorovaikutustilanteita eikä sillä ole kulttuurista ymmärrystä. Jatkossakin tulee olemaan ammatteja, joissa ihmisyys on tärkeintä, korostaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Tekoäly vaatii uudistuksia

Tekoälyn ja teknologian kehitys ei täten raportin mukaan väistämättä aiheuta suurta joukkotyöttömyyttä tai korvaa ihmistä ja ihmisyyttä työelämässä. Raportin mukaan tuleviin teknologisiin muutoksiin tulee kuitenkin osata varautua, jotta esimerkiksi uusia toimintatapoja sekä työpaikkoja saadaan syntymään.

– Raportti tunnistaa erittäin hyvin työelämän kehittämisen tarpeen. Tarvitsemme uusia digitaalisen ajan muutosturvan työkaluja, joiden keskiössä on työntekijöiden osaamisen päivittäminen ja työntekijöitten oikeuden vahvistaminen oman osaamisen ylläpitoon, toteaa Haapajärvi.

Miten tekoälyn tuomiin muutoksiin tulisi varautua?

Tutkimusraportin vastaus tähän kysymykseen on selvä: teknologian kehitykseen tulee vaatimaan lisäkouluttautumista, osaamisen uudistamista sekä elinikäisen oppimisen painottamista, mutta myös lainsäädännön uudistamista.

Työtehtävien muutokset merkitsevät työntekijöiden osaamisvaatimusten muuttumista. Työryhmän julkaisun mukaan tähän tulee vastata opetusjärjestelmän muokkaamisella. Tutkintokeskeisyydestä tulisi siirtyä kohti osaamiskeskeistä koulutus- ja työelämää.

Työryhmä ehdottaa raportissa lisäksi koulutussetelien käyttöönottoa. Työnantajan tarjoamilla setelillä työntekijä voisi hankkia tarvitsemaansa koulutusta koulutuspalvelujen tarjoajilta ja näin kehittää osaamistaan työelämässä. Tämä tukisi elinikäistä oppimista.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä myös sitä, että tekoälyn luomiin vaatimuksiin etsitään mahdollisuuksia ja ratkaisuja työelämän osapuolten yhteistyön kautta.

– Muutoin kuilu tekoälyä hyödyntävien ja sen huomiotta jättävien välillä syvenee. Työelämässä se ei edesauta työntekijöiden menestymistä, arvioi Palola.