Kilpailukieltosopimusta ei kannata allekirjoittaa tarkistamatta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pro Uutiset

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kilpailukiellosta, jos siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa. Työntekijä ei voi myöskään harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Ammattiliitto Pron lakimies Päivikki Uimonen kertoo, ettei erityisen painava syy ole aina yksiselitteinen.

– Painavuutta arvioidessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. 

Kilpailukielto on usein perusteltavissa, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai niitä vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, joita kilpailijoilla ei yleensä ole.

Hyväksyttävä syy kilpailukiellolle voi olla myös työnantajan asiakaskunnan säilyttämisintressi.

–  Asiakaskunnan säilyttämis- ja suojaamistarpeen edellytys on, että se liittyy työtehtäviin, jossa työnantajalla on todellinen kilpailunrajoitustarve. Pyrkimys estää tai rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy, Uimonen kertoo.

Kilpailukielto jopa kuudesta kuukaudesta vuoteen

Kilpailukieltosopimus voi rajoittaa uuden työsopimuksen solmimista tai ammatinharjoittamista enintään kuuden kuukauden ajan.

– Rajoitusaika voidaan sopia enintään vuodeksi, jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, kertoo Uimonen.

Vahingonkorvauksen sijaan voidaan sopia sopimussakosta, joka voi saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Kilpailukieltosopimus voi olla mitätön

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kuten työntekijän irtisanomiseen tuotannollisin ja taloudellisin perustein tai työnantajan purkuperusteella.

Vaikka kilpailukieltosopimuksen edellytykset – erittäin painavat syyt – olisivat olemassa, sopimus ei saa olla kohtuuton.

– Kilpailukiellon sallittavuutta harkittaessa on otettava huomioon myös työntekijän mahdollisuudet toimeentulon hankintaan ammattiaan vastaavalla työllä ja oikeus valita vapaasti työpaikkansa.  Jos kilpailukiellolle säädetyt edellytykset ei täyty, on sopimus mitätön, Uimonen muistuttaa.

Opiskelijan kohtuuton kilpailukieltosopimus

Työsopimus on aina mahdollista tarkistaa asiantuntijalla, asiamies Taisto Palola Oulun aluetoimistosta muistuttaa.

– Käyn aika-ajoin oppilaitoksissa kertomassa työelämän realiteetteja ja yhtenä kohtana on työsopimuksen tarkka lukeminen.

Palola katsoi opiskelijan työsopimuksen läpi ja löysi kohtuuttoman kilpailukieltosopimuksen.

– Käytännössä opiskelija ei olisi voinut päästä seuraavaan työpaikkaan ilman sanktiota.

Työnantaja ymmärsi, että tilanne oli opiskelijalle kohtuuton ja poisti työsopimuksesta kilpailukiellon.