”Kirjanpitäjää kuunnellaan kuin lääkäriä” | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

”Kirjanpitäjää kuunnellaan kuin lääkäriä”

25.6.2018 klo 07:09
|

Taloushallintoala digitalisoituu kovaa vauhtia. Kun rutiineilta säästyy aikaa, kirjanpitäjän uusi rooli on yrityksen neuvonantaja. – Taloushallintoalan seminaarissa kuultiin eri työmarkkinaosapuolten näkemyksiä alan muutoksesta ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksista.

Pro Uutiset/Tilaisuuden tallenne YouTubessa

Kärjistetty mielikuva kirjanpitäjästä on yksityiskohtiin ja numeroihin keskittyvä sääntöjen seuraaja, joka osaa kertoa menneisyydestä lukujen perusteella.  Kirjanpitäjän rooli ja koko taloushallintoala ovat muutoksessa, toteaa toimitusjohtaja Antti Soro Taloushallintoliitosta.

–  Tulevaisuuden kirjanpitäjä katsoo eteenpäin, näkee kokonaisuuden ja auttaa asiakasta, Soro sanoo.

Taloushallintoalalle neuvoteltiin joulukuussa 2017 uusi työehtosopimus, joka antaa hyvin laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Siksi neuvotteluissa sovittiin myös liittojen koulutusyhteistyöstä, jolla tietoa paikallisesta sopimisesta ja osaamisen kehittämisestä tuodaan luottamusmiehille ja alan yrityksille.   Taloushallintoalan liiton tiloissa Helsingissä järjestettiin juhannusviikolla live-striimattu koulutusseminaari, jossa osaamisen kehittämisestä ja paikallisesta sopimisesta kertoivat Soron lisäksi johtaja Juha Sihvonen Taloushallintoliitosta, johtaja Minea Pyykönen Prosta, asiantuntija Maarit Leppänen Palvelualojen työnantajat PALTAsta sekä puheenjohtaja Juri Aaltonen Ertosta.

– On uusi avaus, että työmarkkinaosapuolet kokoontuvat puhumaan muutoksen hallinnasta, osaamisen kehittämisestä ja paikallisesta sopimisesta yhdessä vähän eri näkökulmista, totesi johtaja Minea Pyykönen Prosta.

Taloushallintoalalla valoisat näkymät

Taloushallintoalan liikevaihto on Suomessa noin miljardi euroa vuodessa, ja ala kasvaa 2–3 prosentin vuosivauhtia. Työllisyystilanne on hyvä ja useilla paikkakunnilla on vaikeaa löytää osaavia kirjanpitäjiä. Taloushallintoalan yrityksiä on noin 4 000, ja käynnissä on pienten yritysten keskittyminen isojen ja keskikokoisten yritysten omistukseen.  Taloushallintoalan liittoon kuuluvat tilitoimistot laskevat puolen miljoonan suomalaisen palkat kuukausittain. Ala työllistää Suomessa yhteensä noin 12 000 henkilöä.

– Kirjanpitäjän roolin muutos yrityksen neuvonantajaksi on käynnissä, ja siitä hyötyy asiakas eli suomalainen pk-sektorin yritys. Tehokkuus paranee ja lisäarvoa syntyy, kun automaatio mahdollistaa taloushallinnon tehostamisen ja vapauttaa taloushallinnon asiantuntijan rutiineista asiakkaan kohtaamista varten, toimitusjohtaja Antti Soro sanoo.

Kirjanpitäjä ja palkanlaskija hoitavat yrityksen lakisääteisiä velvoitteita, raportoivat yritystoiminnasta sekä neuvovat yrityksen toiminnan murroskohdissa.

– Kirjanpitäjän tehtävä on pitää yrittäjä pois vankilasta. Pk-yrittäjän näkökulmasta kirjanpitäjän auktoriteetti neuvonantajana on samalla tasolla kuin lääkärin ja juristin. Alan asiantuntijoiden identiteetti ja itsetunto pitää saada kuntoon, Soro napauttaa.

Kuka on vastuussa muutoksesta?

Kiireisessä työssä uuden oppiminen ei kaikkia innosta, joten työpaikoilta löytyy muutosvastarintaa.

– Olen itse valmentanut taloushallinnon ihmisiä, eikä uuden omaksuminen ole kiinni iästä eikä asuinpaikasta. Muutoksen aikaansaaminen vaatii hyvää esimiestyötä ja investointia henkilöstön valmentamiseen. On myös palkitsevaa nähdä, kun ihmiset innostuvat työstään uudella tavalla, toimitusjohtaja Soro kertoi.

Aikaisempien vuosikymmenten taloushallintokoulutus on kasvattanut pelkoa virheiden tekemisestä ja se saattaa olla myös esteenä muutokselle. Omista aivoistakin löytyy syy muutosvastarintaan, aivot haluavat tehdä tuttuja asioita.

– Jokainen joka on laihduttanut, tietää kuinka vaikeaa on muuttaa omia tapojaan ja päästää irti vanhasta. Vastuu suhtautumisesta työelämän muutokseen on kuitenkin jokaisella itsellään, totesi johtaja Minea Pyykönen Prosta.

Konkreettiset suunnitelmat auttavat muutoksessa

Muutoksia työelämässä riittää.  Pyykösen mukaan onnistunut muutos vaatii johdon perustelut ja hyvän viestintäsuunnitelman, jota toteutetaan ahkerasti. Työntekijät kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun jo aikaisessa vaiheessa.

– Myös huolien purkamiseen on syytä varata keskustelufoorumi. Muutos kannattaa kuvata yksilön kannalta mahdollisimman konkreettisesti: missä teet töitä, mitä tehtäviä, keiden kanssa ja mitä uusia asioita silloin on opittu.

Kun muutosprojekti on maalissa, se on viestittävä selvästi organisaatiossa.

– Harva prosessi päättyy ikuiseen onnen tilaan, vaan sen seuranta ja prosessin parantaminen jatkuu.

Paikallinen sopiminen tapahtuu työpaikalla

Paikallinen sopiminen on tarkasti säännelty ja sopia voivat vain työnantajaliittoihin järjestäytyneet yritykset. Mihin sitä tarvitaan?

– Työehtosopimukset muuttuvat hitaasti. Saman tessin piirissä on hyvin erilaisia työnantajia. Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuden reagoida liiketoiminnan muutoksiin nopeasti, asiantuntija Maarit Leppänen Palvelualojen työantajien Paltasta.

Taloushallintoalan työehtosopimuksessa paikallisesti voidaan sopia muun muassa työajasta, viikonlopputyöstä, sunnuntaikorvauksista ja vuosilomasta toisin kuin mitä laissa tai työehtosopimuksessa lukee.

Leppänen kertoi esimerkkinä tilanteen, jossa työnantaja ei tahdo saa työntekijöitä kiireaikana töihin. 

– Paikallinen sopiminen voi auttaa pidentämään esimerkiksi työaikaa kausiluonteisesti, jolloin työaikaa tai liukumasaldoa voi paikallisesti sopien pidentää enemmän kuin laki sallii.

Taloushallintoalalla on tiettyjä ajankohtia, jolloin työtä on tavallista enemmän. Tavallista on myös, että ylityötä tehdään liukumien avulla, joista ei makseta. Se taas usein aiheuttaa jossain vaiheessa närää työpaikalla. 

– Paikallisesti on mahdollista sopia esimerkiksi selkeät pelisäännöt perinteisesti kiireempään aikaan ja myös viikonloppuihin, jolloin ylityöstä sovitut korvaukset vähentävät erimielisyyttä työpaikalla, Leppänen konkretisoi.

– Paikallinen sopiminen on toisinaan saanut huonon kaiun työntekijöiden korvissa tilanteissa, jossa kyse ei ole ollut aidosta sopimisesta, vaan työnantajan sanelupolitiikasta. Aidossa sopimisessa on kahden tasa-arvoisen sopijapuolen yhteisestä tahdosta, toteaa johtaja Pyykönen Prosta.

Paikallinen sopiminen vaatii luottamusta työpaikalla

Liitot voi ainoastaan tehdä sopimisen mahdolliseksi, mutta paikallinen sopiminen tapahtuu aina työpaikalla, totesi puheenjohtaja Juri Aaltonen ERTOsta.

Taloushallintoalan sopimus antaa ehkä kaikista työehtosopimuksista laajimmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Sen vastineeksi sopimus paikallisesta sopimisesta on tehtävä tietyllä, työehtosopimuksessa kuvatulla tavalla ja se on lähetettävä myös liittoon tarkistettavaksi, jotta sopimus on kohtuullinen.

Aaltonen pohti myös, miksi paikalliset sopimukset eivät voisi olla julkisia kuten työehtosopimuksetkin?

– Kun tehdään asioita avoimesti ja läpinäkyvästi, saadaan lisää luottamusta ja sopiminen on helpompaa, totesi Aaltonen.

Muutos  etenee vaiheittain, kertoo johtaja Minea Pyykönen Prosta taloushallintoalan seminaarissa.