Koeaika estää jo nyt virherekrytoinnit | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Koeaika estää jo nyt virherekrytoinnit

17.10.2018 klo 15:24
|

Kuuden kuukauden koeajalla pitäisi selvitä, onko työntekijä sopiva työhönsä. Vain kuusi prosenttia pk-yrittäjistä kokee, että irtisanomiseen liittyvä riski on yrityksen työllistämisen pahin este. Pitkäaikaistyöttömät eivät usko, että irtisanomisen helpottaminen lisää työpaikkoja.

Pro Uutiset

Koeaikaa pidennettiin vuoden 2017 alusta neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Koeajan tarkoituksena on antaa työntekijälle ja työnantajalle harkinta-aika, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia.

– Työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä koeajasta työsopimuksessa. Koeajalla työsuhteen päättäminen on mahdollista molemmille osapuolille, sopimusalavastaava Jari Uschanov Ammattiliitto Prosta kertoo.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus ei saa ylittää puolta työsopimuksen kestosta tai kuutta kuukautta. Jos työsuhteessa noudatettavassa työehtosopimuksessa on määrätty koeajan enimmäispituudeksi esimerkiksi neljä kuukautta, ei tätä pidemmästä koeajasta voida sopia.

Koeaikaa voidaan pidentää, jos työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi koeaikana poissa töistä.

– Kuudessa kuukaudessa pitäisi selvitä, onko työntekijä soveltuva työhön. Varsinkin pienessä yrityksessä omistaja on usein myös lähiesimies ja seuraa läheltä, kuinka työntekijä selviytyy tehtävistään, sopimusalavastaava summaa.

Irtisanomisen helpottaminen ei lisää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä

Hallitus kaavailee henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä. Kaavailun lain on esitetty helpottavan pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, vaikka edes työttömät eivät usko siitä hyötyvänsä. Lisäksi vain 6 % pk-yrittäjistä kokee, että irtisanomiseen liittyvä riski on yrityksen työllistämisen pahin este, selviää kevään pk-yritysbarometristä

Yrityksiä on kannustettu jo palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen 12 kuukaudeksi ilman perustellun syyn vaatimusta. Lakimuutoksen tarkoituksena oli vähentää uuden työntekijän palkkaamiseen liittyviä työnantajan riskejä.

Lisäksi palkkaamista on tuettu työvoimapalveluilla ja palkkatuella, jota TE-toimisto voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.

– Nykyinen järjestelmä madaltaa jo nyt yrityksen kynnystä palkata pitkäaikaistyötön. Valitettavasti yritykset suhtautuvat varauksella pitkäaikaistyöttömiin ja rekrytoivat usein vähemmän aikaa työttömänä olleen tai yritystä vaihtavan työntekijän, sopimusalavastaava kertoo.

– Henkilöperusteinen irtisanominen voi asettaa yritykset myös eriarvoiseen asemaan, jos työssä olevat asiantuntijat hakeutuvat paremman työsuhdeturvan takia suurempiin yrityksiin. Irtisanomisen helpottaminen ei ratkaise tätä ongelmaa, sopimusalavastaava kertoo. 

Suomessa irtisanominen on helppoa ja halpaa

Henkilöperusteisen irtisanomisen suoja on Suomessa suurin piirtein eurooppalaista keskitasoa, paljastaa OECD:n vuonna 2013 julkaistu, eri maiden työsuhdeturvaa vertaileva selvitys.

– Suomea tiukempi se on kahdeksassa Euroopan maassa, muun muassa Saksassa ja Ruotsissa. Näistä Ruotsi on lähempänä Suomea, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.

Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt työntekijän henkilöperusteisen irtisanomisen. Henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ovat työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, esimerkiksi työn tekeminen huonosti tai ohjeiden vastaisesti tai toistuva myöhästely.  

– Nykyään irtisanominen on jo suhteellisen helppoa, jos työntekijä osoittautuu koeajasta ja määräaikaisesta työsuhteesta huolimatta virherekrytoinniksi. Yritysten kannattaa tutustua olemassa olevaan lainsäädäntöön ja vaatia omilta järjestöiltään aiheesta koulutusta – aivan kuten ammattiliitot tekevät, sopimusalavastaava jatkaa.