Läheistä hoitavan väliaikainen työstä pois jääminen helpottuu | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Läheistä hoitavan väliaikainen työstä pois jääminen helpottuu

25.2.2011 klo 11:27
|

Palkatta kotiin jäävät useimmin naiset. Ammattiliitto Pron sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen huolestui hoivaajien eläkkeistä.

Hoitaisitko sinä sairasta kaveria? Maaliskuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä sairaan omaisen tai kaverin kotihoito helpottuu, kun työstä voi pyytää väliaikaista hoivavapaata.

Ammattiliitto Pron sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen näkee järjestelyssä kuitenkin vakavan uhan tuleville eläkkeille, kun kotiin jäädään palkkatta tai vaatimattomalla tuella.

Työnantaja ja palkansaaja sopivat hoivavaapasta yhdessä, ja poissolon perusteista on pyydettäessä esitettävä töihin selvitys. Juntunen muistuttaa, että automaattisesti hoivavapaata ei kuitenkaan voi olettaa saavansa, sillä kyse ei ole ehdottomasta oikeudesta.

– Kotiin jääneelle ei myöskään ole velvollisuutta maksaa palkkaa, Juntunen listaa.

Työnantajan on kuitenkin tarvittaessa pyrittävä järjestämään vapaata samaan tapaan kuin vuorotteluvapaata tai osa-aikaeläkettä. Jos töihin haluaa palata ennen sovittua päivää, siitä on sovittava erikseen.

 

Palkansaajalla on Juntusen mukaan joissain tilanteissa oikeus keskeyttää vapaa yksipuolisesti.

 

– Muutoksesta on tällöin ilmoitettava esimiehelle vähintään kuukautta ennen paluuta.

 

Pääsekö vapaalta takaisin vanhoihin hommiin, sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen?

 

– Perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi annetun vapaan jälkeen on oikeus palata ensisijaisesti entisiin työtehtäviin.

 

– Hoivavapaata ei kuitenkaan koske niin sanottu tehostettu irtisanomissuoja. Jos yhtiössä käydään henkilöstön vähennyksiin johtavat yt-neuvottelut, tällaisella vapaalla oleva henkilö voidaan irtisanoa.

 

Miten käy eläkkeiden?

 

Oikeus vapaaseen läheisen hoitamiseksi on Juntusen mielestä inhimillisesti perusteltua ja voi edistää henkistä hyvinvointia ja jaksamista.

 

Hän kuitenkin epäilee, että muutoksella lain kunnille määrittelemää hoivavastuuta ollaan siirtämässä epäsuorasti omaisille ja läheisille.

 

Vuonna 2007 noin puolet omaishoidontukea saavista omaishoitajista oli työikäisiä, heistä valtaosa oli naisia. Siksi on oletettavaa, että palkatta kotiin hoivaamaan jäävät useimmin juuri naiset.

 

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen varoittaakin, että hoivatyö kotona saattaa näkyä ikävällä tavalla tulevassa eläkkeessä.

 

– Palkattoman poissaolon ajalta eläkettä kertyy vain niille, joille kunta maksaa omaishoidon tukea. Tänä vuonna omaishoidostosta maksettavan palkkion vähimmäismäärä on kuukaudessa hieman yli 353 euroa, kun Pron jäsenten keskipalkka on noin 2 900 euroa kuukaudessa.

 

Eläkkeiden lisäksi pitkä kokoaikainen työstä poissaolo nakertaa palkkakehitystä ja mahdollisuuksia edetä työssään, Juntunen laskee.

 

Faktat

 

• Lähes puolet hoidettavista tarvisisi ilman omaishoitaajaa jonkinasteista laitoshoitoa. (STM/2007)

 

• Naisia omaishoitajista oli noin 75 prosenttia. (STM/2007)

Pro Uutiset/Jaana Pohja