Lomauttamisen sijaan työajan lyhennys? Tuore selvitys tarkastelee koronakriisin hoitoa eri maissa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Lomauttamisen sijaan työajan lyhennys? Tuore selvitys tarkastelee koronakriisin hoitoa eri maissa

21.8.2020 klo 07:00
|

Siinä missä Suomessa koronakriisiä hoidettiin lomauttamalla työntekijöitä, lyhennettiin monessa Euroopan maassa työaikaa. Tuoreen selvityksen mukaan kokemukset olivat positiivisia. Olisiko tässä oppimisen paikka?

Pro Uutiset / Teollisuusliittojen selvitys 

Koronavirus pysäytti talouden rattaat maailmanlaajuisesti pakottaen valtioita nopeisiin toimiin suurtyöttömyyden uhan torjumiseksi. Suomessa tämä tapahtui pääsääntöisesti nopeuttamalla lomautusmenettelyä. Lomautusmenettelyn kasvanut käyttö näkyi keväällä myös Pron edustamilla aloilla, joilla käydyistä lukuisista yt-neuvotteluista vain 8 prosenttia koski henkilöstön irtisanomisia. 

Ammattiliitto Pron, Teollisuusliiton ja Paperiliiton tuottaman selvityksen perusteella Suomen malli ei kuitenkaan ole ainoa – saati edes tyypillinen – tapa, jolla koronakriisin aiheuttamiin uhkiin on reagoitu muualla Euroopassa. Esimerkiksi Suomen perinteisissä verrokkimaissa Saksassa ja Ruotsissa työttömyysuhkaa on torjuttu lomautusten sijaan lyhentämällä työaikaa.    

Lyhennetyn työajan malleissa valtio korvaa osan työajan lyhennyksen työnantajalle aiheuttamista kustannuksista. Tukea hakee tällöin työntekijän sijaan työnantaja. Mallien korvaustaso on ansionmenetysten suhteen pääsääntöisesti Suomea korkeampi, joskin tuen kesto on myös lyhyempi.  

Sosiaaliturvasta yritystukeen 

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan mallien taustalla vaikuttaa erilaiset ajattelutavat.  

– Suomalainen lomautuskulttuuri perustuu sosiaaliturvalähtöiseen ajatteluun, jossa yrityksen lomauttaessa väkeä sosiaaliturvan tehtäväksi jää huolehtiminen heidän toimeentulostaan. Lyhennetyn työajan malleissa asiaa lähestytään yritystuen näkökulmasta, jossa yritys hakee valtiolta rahaa, jotta se voisi ylläpitää osaavaa työvoimaa. 

Lyhennetyn työajan malleissa henkilöstön edustajat ovat usein myös vahvasti mukana prosessissa. Yritys käy neuvottelut työpaikalla henkilöstön edustajien, yritysneuvostojen tai ammattiliittojen kautta, jonka jälkeen se hakee viranomaiselta lupaa päästä tukijärjestelmän piiriin. Tämä edellyttää, että työajan lyhentämiseen oikeuttava tilanne on todettu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 

– Tässä päädytään aidosti yhdessä päätökseen siitä, että kriisitilanteen koittaessa irtisanomisten sijaan lyhennetään työaikaa. Tuen saamisen ehtona onkin tyypillisesti se, että yritys sitoutuu olemaan irtisanomatta työntekijöitään, Malinen sanoo. 

Ammattiliitoilla on myös tärkeä rooli järjestelmän mahdollisten väärinkäytösten estämisessä. Vaikka joissain tapauksissa kustannusten säästämisen perusteita pidettiinkin melko kevyinä, suoranaisia huijauksia ei selvityksen mukaan juurikaan ole esiintynyt.  

Uusia ideoita Suomeen? 

Lyhennetyn työajan mallit ovat herättäneet myönteistä palautetta niin työntekijöiden kuin työnantajien keskuudessa. Niiden on katsottu vähentäneen tukien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa sekä auttaneen yrityksiä selviytymään kriisitilanteessa.  

Eri maiden kehittämistä ratkaisuista voisikin Malisen mielestä etsiä ideoita suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kriisinkestävyyden kehittämiseen.  

– Eräs pohdinnan arvoinen näkökulma voisi olla nimenomaan kriisitilanteissa sovellettava lyhytaikainen turva, joka olisi selkeästi nykyistä korkeampi. Tämä ylläpitäisi kotimaista kysyntää ja turvaisi siten taloutta nykymallia paremmin. 

Malinen kuitenkin korostaa, ettei eri maiden käytäntöjä voi siirtää sellaisenaan Suomeen. 

– On muistettava, että selvityksessä tarkastellut mallit on tehty kriisitilanteita varten maissa, joissa ei ole ollut käytössä sellaista lomautusjärjestelmää kuin meillä. Suomessa ammattiliittojen yhteydessä olevat työttömyyskassat ovat myös onnistuneet hyvin korvaushakemusten käsittelyssä koronakriisin aikana eikä pitkiä ansionmenetyskatkoksia ole päässyt syntymään.