Miehet jyräävät naiset työelämässä – jo valmistumisen jälkeen | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Miehet jyräävät naiset työelämässä – jo valmistumisen jälkeen

22.10.2014 klo 13:01
|

Erot miesten ja naisten työurien kehityksessä näkyvät jo muutama vuosi valmistumisen jälkeen. Naisten on hankalampaa saada koulutusta vastaavaa työtä tai tulla vakinaistetuksi, kertoo korkeakoulusta valmistuneille tehty kysely.

Pro Uutiset / Katri Kangas/ lähde: Jyväskylän yliopisto

Työelämään sijoittuminen on korkeakoulutetuille naisille hankalampaa kuin korkeakoulutetuille miehille. Naisten työsuhteet ovat myös epävakaampia, kertoo tutkimus.

Tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta tarkasteli ja vertaili korkeakoulusta valmistuneiden miesten ja naisten työnhaun ja työttömyyden kestoa, työn säännöllisyyttä, nykyisen työn ammattinimikettä sekä koulutuksen ja työn vastaavuutta. Eroja sukupuolten välillä oli lähes kaikessa – miesten hyväksi.

Valmistuessa 60 prosentilla naisista ja 74 prosentilla miehistä oli koulutustaan vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 prosentilla oli vakituinen työ, kun miehistä vakityöhön oli päässyt jopa 88 prosenttia.

Naiset olivat olleet työttömänä huomattavasti miehiä useammin: 30 prosenttia oli ollut työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain 21 prosenttia.

Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä.

Saman tutkinnon suorittaneissakin ero

Tämä kaikki oli tapahtunut vain muutamassa vuodessa valmistumisen jälkeen. Vuorinen-Lampilan kyselyyn vastasi runsaat 2 000 henkilöä, jotka olivat valmistuneet korkeakoulusta kolme vuotta aiemmin.

Kyselyyn vastaajat olivat valmistuneet teknilliseltä (AMK-insinöörit, diplomi-insinöörit) ja kaupalliselta (tradenomit sekä kauppatieteiden maisterit) alalta.

Naisten ja miesten päätymistä erilaisiin asemiin työelämässä on usein perusteltu sukupuolille tyypillisillä koulutusvalinnoilla. Tuloksista kuitenkin näkyy, että myös saman tutkinnon suorittaneiden naisten ja miesten sijoittumisessa työelämään on selvä ero miesten hyväksi.  Ero on samanlainen sekä mies- (insinöörit) että naisvaltaisilla (tradenomit) aloilla kuten myös tutkintoryhmässä, jossa naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon (kauppatieteiden maisterit).

– Vaikka Suomi on edelläkävijä naisten ja miesten tasa-arvossa, ei se täälläkään näytä vielä työelämässä toteutuvan, Vuorinen-Lampila toteaa.

Pron tutkimusaineistossa vastaava kehitys

Vastaava kehitys näkyi Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksen aineistosta laaditussa vertailussa vuonna 2012.

Ongelmia työllistymisessä ja työelämään sijoittumisessa oli ollut eniten tradenomeilla sekä naispuolisilla AMK-insinööreillä. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä naisista seitsemän kymmenestä oli alle 35-vuotiaita.

– Työnantajat taitavat pelätä, että naiset lähtevät vakituisesta työsuhteesta perhevapaille, arveli Pron koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen.

Miehet valikoituvat Pronkin aineiston perusteella esimiestehtäviin jo työuran alkupuolella. Naisinsinööreistä viidenneksellä oli työuran alkupuolella alaisia, miehillä noin kolmanneksella. Esimiesasemassa toimivien naisinsinöörien osuus ei myöskään kasvanut kokemuksen karttuessa, kun taas miesinsinöörit etenivät urallaan.

Miehet jyräävät työelämässä jo valmistumisen jälkeen, vaikka korkeakoulutettuja naisia on etenkin nuorissa ikäluokissa huomattavasti miehiä enemmän. Naiset myös saattavat opintonsa päätökseen huomattavasti miehiä useammin.

– Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi, Vuorinen-Lampila ihmettelee.

Vanhemmuuden kustannuksissa korjattavaa

Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on tukenut monin tavoin naisten työssäkäyntiä, mutta parannettavaa olisi.

– Taloudellista tulosta ja tehokkuutta korostavassa työelämässä hyvinvointivaltion toimet voivat nykymuodossaan kääntyä naisia vastaan niin kauan, kun äidin työnantaja vastaa vanhemmuuden kustannuksista.  Länsinaapurissamme Ruotsissa kustannukset on yhteiskunnallistettu, Vuorinen-Lampila sanoo.

– Lisäksi Ruotsissa sekä äideillä että isillä on mahdollisuus tehdä osa-aikatöitä. Työelämä on joustavaa, ja molempia vanhempia kannustetaan pitämään perhevapaita. Suomessa tällainen on toistaiseksi melko harvinaista.

Kyselytutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Education and Work -lehdessä. Vuorinen-Lampila kirjoittaa korkeakoulutettujen työelämänäkymistä myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -lehden numerossa 3/2014.