Mikä muuttuu palkansaajan arjessa vuonna 2019? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Mikä muuttuu palkansaajan arjessa vuonna 2019?

4.12.2018 klo 10:40
|

Mistä aikuiskoulutustuki haetaan? Mikä on tulorekisteri? Pro Uutiset kokosi yhteen muutokset, jotka palkansaajan kannattaa ottaa huomioon vuodenvaihteen jälkeen.

Pro Uutiset

Pro Uutiset kokosi yhteen muutokset, jotka palkansaajan kannattaa ottaa huomioon vuodenvaihteen jälkeen.

Tukea koulutukseen Työllisyysrahastosta

Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendit haetaan vuodenvaihteen jälkeen Työllisyysrahastosta, kun Koulutusrahasto ja Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) yhdistyvät.

Nykyisten asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään yhdistymisen takia, vaan myönnettyjen tukien maksaminen siirtyy automaattisesti Työllisyysrahastolle.

Vuosittain aikuiskoulutusetuuksia myönnetään ja maksetaan vuosittain lähes 50 000 henkilölle, joista noin puolet saa aikuiskoulutustukea ja puolet kertakorvauksena myönnettävän ammattitutkintostipendin.

Kiinnostaako opiskelu aikuisena? Tutustu Työllisyysrahastoon sekä ehtoihin.

Palkkatietosi tulevat tulorekisteriin

Tulorekisteri kokoaa vuodenvaihteessa yhteen ansio-, eläke- ja etuustiedot monelta eri viranomaiselta.

Palkansaajan näkökulmasta tämä helpottaa asioiden hoitamista, koska omat tulotiedot ovat ajan tasalla tulorekisterissä eikä niitä koskevia tietoja tarvitse itse toimittaa viranomaisille esimerkiksi hakemuksen liitteenä.

Jatkossa omia palkkatietoja voi tarkastella tulorekisterissä, mutta palkansaajan ei tarvitse ilmoittaa sinne tulotietoja. Tiedot tulorekisteriin huolehtii aina työnantaja tai muu suorituksen maksaja.

Lue lisää tulorekisteristä.

Virkamieslaki uudistuu vuoden alussa

Virkamieslaki muuttuu 1.1.2019. Jatkossa virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen saa lähtökohtaisesti hakea muutosta valittamalla asiasta hallinto-oikeuteen. Poikkeuksia asiaan toki on.

Valitus nimityspäätöksistä tehdään hallinto-oikeuteen. Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksistä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen voi tehdä se virkamies, joka on hakenut virkaa.

Koeaika muuttuu

Virkamieslaissa koeaika on nykyään kuusi kuukautta. Laki muuttuu niin, että koeaikaa voi pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden (kaikki kalenteripäivät lasketaan mukaan).

Koeajan pidentämisestä on ilmoitettava kirjallisesti virkamiehelle ennen koeajan päättymistä.

Vuotta lyhemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla enintään puolet määräaikaisen virkasuhteen kestosta.

Virkamies on virkavapaalla aikaisemmasta virastaan siihen saakka, kunnes koeaika uudessa virassa päättyy.

Takaisinottovelvoiteaika lyhenee

Virkamiesten takaisinottovelvoiteaika lyhenee nykyisestä 24 kuukaudesta 12 kuukauteen.

Virkojen siirtyminen hallinnonalalta toiselle ei edellytä VM:n päätöstä

Virkamieslakia muutetaan lisäksi siten, että virkojen siirtäminen hallinnonalalta toiselle ei enää edellytä valtiovarainministeriön päätöstä, päätöksestä on kuitenkin ilmoitettava valtiovarainministeriölle. Siirosta sovittaan ministeriöiden ja virkamiehen kanssa.

Virkasuhdetta voidaan jatkaa kahdella vuodella yli eroamisiän

Virkamieslakia muutetaan myös siten, että virkamiehen kanssa voidaan sopia virkasuhteen jatkamisesta määräaikaisesti enintään kahdella vuodella yli eroamisiän.

Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, 1958-1961 syntyneillä 69 vuotta ja 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

Lue lisää virkamieslain muutoksesta.

Tutustu myös 

Verovapaat matkakustannukset vuodelle 2019 (Vero.fi)

Muista myös, että nämä muuttuivat vuonna 2018

Uusi liikesalaisuuslaki tuli voimaan – mikä muuttui?
Euroopan unionin tietosuoja-asetus tuli voimaan keväällä sekä Yksityisyydestä ja sen suojasta - tietosuojasilmälasit päähän
Mikä on aktiivimalli?
Nollatuntisopimus on nyt vaihteleva työaika – mikä muuttui?
Neljän viikon vuosiloma sairauspoissaolosta huolimatta